Kouluterveyskysely 2017: Nuorten tupakointi jatkaa laskuaan vaihtoehtoisten tuotteiden käytön kasvun rinnalla


Viime viikolla julkaistiin tämänvuotisen nuorten kouluterveyskyselyn tulokset. Sen mukaan nuorison tupakointi jatkaa laskuaan kehityksen ollessa erityisen jyrkkää vuodesta 2010 lähtien.

Vuosien 2010-2017 välillä peruskoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten ja lukiolaisten päivittäistupakointi on vähentynyt noin seitsemällä prosenttiyksiköllä kaikkiaan noin seitsemän prosentin 8.- ja 9. -luokkalaisista ja kolmen prosentin lukiolaisista tupakoidessa tätänykyä päivittäin. Ammattiin opiskelevien keskuudessa tupakointi on laskenut 16 prosenttiyksiköllä noin 24 prosentin ilmoittaessa tupakoivansa nykyisin päivittäin.

Samaan aikaan nuuskan käyttö on ollut kasvusuunnassa kaikkiaan noin kymmenen prosentin ammattioppilaitoksissa opiskelevista ja noin neljän prosentin 8.- ja 9. -luokkalaisista ja lukiolaisista käyttäessä nykyisin nuuskaa päivittäin. Kehityskulku on ollut samansuuntaista myös sähkösavukkeiden käytön kohdalla, niiden, kuten nuuskankin, käytön keskittyessä etenkin poikien keskuuteen. Tällä hetkellä sähkösavukkeita käyttää päivittäin viisi prosenttia 14-15 -vuotiaista, kaksi prosenttia lukioissa opiskelevista ja seitsemän prosenttia ammattiin opiskelevista pojista.

Erityisen selvää tupakoinnin väheneminen nuuskan ja sähkösavukkeiden käytön kasvaessa on ollut ammattiin opiskelevien poikien keskuudessa. Ammattioppilaitoksissa opiskelevien poikien päivittäistupakointi on laskenut vuodesta 2010 lähtien parillakymmenellä prosenttiyksiköllä, 40 prosentista 22 prosenttiin. Samaan aikaan nuuskan päivittäiskäyttö on lisääntynyt noin kuudesta prosentista 17 prosenttiin ja sähkösavukkeiden päivittäinen käyttö käytännössä nollasta – sähkösavukkeiden käyttö oli käytännössä olematonta ennen vuotta 2010 – nykyiseen noin seitsemään prosenttiin. Ammattiin opiskelevien poikien päivittäistupakointi on siis vähentynyt kutakuinkin samoissa määrin nuuskan ja sähkösavukkeiden päivittäiskäytön kasvun kanssa.

Terveysjärjestöt ovat esittäneet tyytyväisyytensä tupakoinnin laskusuunnan jatkumisesta mutta huolestuneisuutensa etenkin nuuskan käytön yleistymisestä. Toistaiseksi mikään terveystaho Suomessa ei ole nostanut esiin sitä ilmeistä kysymystä, voisiko näin samanaikaisilla muutoksilla eri nikotiinituotteiden käytössä – tupakoinnin lasku, vaihtoehtotuotteiden käytön kasvu – olla jotain tekemistä keskenään.

Kysymys on sitäkin ilmeisempi ottaen huomioon, että ennen savuttomien nikotiinituotteiden läpimurtoa 2000-luvulla suomalaisnuorten tupakointi oli vielä vuosituhannen vaihteessa 1970-luvun tasolla: vuonna 2001 suomalaisnuorista tupakoi vielä noin neljännes, toisin sanoen sama määrä kuin vuonna 1977. Laskusuuntaus alkoi vasta 2000-luvulle tultaessa nuuskan käytön lisääntyessä ja kiihtyi entisestään sähkösavukkeiden esiinnousun myötä 2010-luvulla.

Hyvä vertailukohta vaihtoehtoisten nikotiinituotteiden mahdollisille vaikutuksille väestön tupakointiin löytyy myös naapurimaasta Ruotsista, missä nuuskan myynti on EU:n poikkeusluvalla ollut sallittua siinä missä muualla EU:ssa se on ollut kiellettyä vuodesta 1992 lähtien. Tällä hetkellä noin 15 prosenttia Ruotsin aikuisväestöstä käyttää nuuskaa ja vain viisi prosenttia tupakoi päivittäin. Tämä tarkoittaa sitä, että Ruotsissa tupakoidaan ylivoimaisesti vähiten koko Euroopassa: esimerkiksi Suomessa päivittäistupakoitsijoita on kolmin-nelinkertainen määrä Ruotsiin nähden.

Kehityskulun seurauksena myös ruotsalaisten tupakkasairastuvuus on laskenut dramaattisesti muuhun Eurooppaan verrattuna. Tämä vahvistaa myös tutkimusteitse saatua käsitystä savuttomista nikotiinituotteista huomattavasti tupakointia haitattomampana vaihtoehtona.

Suomalaisten terveysjärjestöjen vaitonaisuus näin keskeisistä tupakka- ja nikotiinituotteisiin liittyvistä asianhaaroista alkaa olla jo huomiotaherättävää, etenkin kun savuttomien nikotiinituotteiden potentiaalista tupakointia syrjäyttävänä ja tupakoinnin haittoja vähentävänä vaihtoehtona käydään jatkuvasti vilkasta keskustelua heti Suomen rajojen ulkopuolella. Tämä keskustelu ei voi olla kantautumatta myös Suomeen, eikä suomalaisten terveystahojen jättäytyminen tyystin tämän keskustelun ulkopuolelle voi olla herättämättä epäluottamusta Suomen terveystoimijoiden tieteellistä tasapuolisuutta kohtaan.

Suomen tupakkapolitikassa näyttäisikin unohtuneen, että kaiken politiikan, myös tupakkapolitiikan, tulisi olla jatkuvasti avoimen ja tasapuolisen tarkastelun kohteena ja muutettavissa, mikäli tosiasiat niin vaativat. Muualla maailmassa näin on jo tapahtunut muun muassa sellaisissa tupakkapolitiikan mallimaissa kuin Iso-Britanniassa ja Uudessa-Seelannissa, jotka ovat muuttaneet tupakkapolitiikkaansa yhä sallivampaan suuntaan savuttomien nikotiinituotteiden suhteen. Vastaava muutos nähtiin vastikään myös Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto FDA:n taannoisessa sähkösavukelinjauksessa.

Suomessa sen sijaan tällä hetkellä valittuun linjaan – nikotiinittomuuden tavoittelu jo ennen savuttomuuden saavuttamista – suhtaudutaan kuin se olisi ainoa mahdollinen tupakkapoliittinen toimintamalli. Näin ei tietenkään ole. Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa kyseinen malli on valittu.

On luonnollisesti ymmärrettävää, että terveystahot toivovat, ettei nikotiinituotteita käytettäisi lainkaan. Tosiasiassa kuitenkin noin 900.000 suomalaista tupakoi päivittäin tai satunnaisesti ja noin kuusikymmentä prosenttia nuorista vähintäänkin kokeilee tupakointia täysi-ikäisyyteen mennessä.

Kuten Yhdysvaltojen FDA:n johtaja Scott Gottlieb on todennut, tupakointiin liitetyt sairaudet eivät aiheudu nikotiinista, vaan sen nauttimisesta poltettavassa muodossa: terveysnäkökohtien kannalta ensisijaista on päästä eroon savusta, minkä saavuttamisessa savuttomat nikotiinituotteet voivat olla osa ratkaisua. Voidaankin kysyä, kuinka järkevää tai eettisesti hyväksyttävää terveyspolitiikkaa on poissulkea tätä mahdollisuutta myöskään suomalaisilta tupakoitsijoilta ja kohdistaa edelleenkin laaja-alainen nikotiinituotteiden kulutus juuri kaikkein vaarallisimpaan ja nopeimmin riippuvuutta aiheuttavaan vaihtoehtoon, poltettaviin savukkeisiin.

 

Lähteet

Kouluterveyskyselyn tulokset nuorilla 2006-2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 14.9.2017.

Nuorten tupakointi oppilaitostyypeittäin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 14.9.2017.

Nuorten tupakointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 14.9.2017.

Kinnunen, Jaana M. (ym.): Nuorten terveystapatutkimus 2017, s. 21.

Nocera, Joe: Sweden Figured Out How to Stop People From Smoking. Bloomberg 8.6.2017.

Ramström, Lars M.: Low mortality attributable to tobacco among men in Sweden compared with other European countries: an analysis of WHO data. Nicotine Science and Policy 15.2.2014.

Gottlieb, Scott: Protecting American Families: Comprehensive Approach to Nicotine and Tobacco. U.S Food & Drug Adminstration 28.7.2017.

 

 

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *