A-P-U-A! ”Sähkötupakan riskit aivan samat kuin tupakoinnissakin” — vastine Apu-lehden artikkeliin sähkösavukkeista 2


Suomessa on totuttu näkemään värikästä kirjoittelua sähkösavukkeiden riskeistä, mutta Apu-lehti vie aiheen käsittelyn kokonaan uudelle tasolle antamalla ymmärtää, että sähkösavukkeiden riskit suorastaan vertautuvat tupakoinnin riskeihin (Noora Takamäki: Hyvä, paha vai ruma sähkötupakka. Apu 16/2018).

Koska juttu on netissä tarjolla vain Apu-lehden tilaajille, tässä suora lainaus jutun keskeisimmästä kohdasta.

Usein sähkötupakan pariin ajaa makukavalkadi ja virheellinen ajatus terveellisemmästä vaihtoehdosta. Todellisuudessa sähkötupakka on niin uusi keksintö, ettei pitkäaikaiskäytön vaikutuksia ole vielä voitu tutkia.

Silti ainakin kehkoahtaumataudin, keuhkosyövän sekä sydän- ja verisuonitautien riski näyttäisi sähkötupakoinnin myötä kasvavan — riskit ovat siis aivan samat kuin tupakoinnissakin. Ja elinikäänsä sähkötupruttelijakin nipistää lyhyemmäksi noin 8-10 vuodella.

Jutussa annetaan siis kolmellakin eri tavalla ymmärtää sähkösavukkeiden riskien vertautuvan tupakointiin. Ensinnäkin kutsumalla käsitystä sähkösavukkeista tupakointia vaarattomampana vaihtoehtona ”virheelliseksi”. Toiseksi sanomalla riskien olevan ”aivan samat kuin tupakoinnissakin”. Varmuuden vakuudeksi sähkötupakoinnin todetaan vielä lyhentävän elinikää 8-10 vuotta, toisin sanoen saman verran kuin tupakointikin.

Kyseinen näkemys ei millään muotoa vastaa asiaa koskevaa tutkimustietoa tai asiantuntijoiden keskuudessa vallitsevaa käsitystä tupakoinnin ja sähkösavukkeiden suhteellisista riskeistä. Sähkösavukkeista tutkimuksissa havaitut haitta-ainemäärät ja potentiaaliset haittavaikutukset ovat olleet huomattavasti tupakoinnin riskejä pienemmät.

Se, että sähkösavukkeista on havaittu joitakin potentiaalisia riskitekijöitä ei siis tarkoita sitä, että kyseiset riskit olisivat likimainkaan samanlaiset kuin tupakoinnin vastaavat riskit, kokonaisriskitasosta nyt puhumattakaan.

Esimerkiksi sähkösavukkeiden käytöstä tutkimuksissa havaitut sydänvaikutukset ovat olleet huomattavasti tupakointia lievemmät. Vastaavanlaisia, lyhytaikaisia reaktioita syntyy esimerkiksi kahvin juomisesta tai vaikkapa jännittävän jääkiekko-ottelun katsomisesta. Kyseiset vaikutukset tunnetaan jo entuudestaan nikotiinin käytön yhteydestä. Ne eivät siis paljasta mitään uutta tietoa nimenomaisesti sähkösavukkeiden käytön riskeistä. [1].

Syöpää aiheuttavien aineiden pienten määrien johdosta sähkösavukkeiden syöpäriskin on arvioitu jäävän alle yhteen prosenttiin tupakoinnin syöpäriskistä. [2]. Höyryttelijöiden sylki- ja virtsanäytteistä tehtyjen haitta-ainemittausten perusteella sähkösavukkeiden pitkäaikaiskäytön syöpä- ja muut keskeiset terveysriskit vertautuvat nikotiinikorvaustuotteisiin. [3,4].

Suurin osa artikkelissa esitetyistä käsityksistä perustuu alustaviin, useimmiten parhaimmillaankin viitteellisiin hiiri- tai solututkimuksiin, jotka eivät missään tapauksessa ole suoraan verrannollisia sähkösavukkeiden vaikutuksiin ihmiskehossa ja käytännön elämässä. Tämä käy hyvin ilmi myös Takamäen itsensä lähteenä käyttämästä Duodecimin artikkelista, missä todetaan, että on epäselvää, onko kyseisessä solututkimuksessa havaituilla muutoksilla ylipäätään minkäänlaista vaikutusta ihmisen terveyteen.

Hiiri- ja solututkimusten epärealistisuutta kuvaa hyvin esimerkiksi se, että tutkimuskohteena olevien haitta-aineiden annostukset saattavat laboratoriokokeissa olla monisataakertaisia tavanomaisessa kulutuksessa ihmiskehoon päätyviin määriin nähden. Esimerkiksi keuhkoahtaumariskiä koskeneessa hiiritutkimuksessa hiiret altistettiin ihmisen kokoon suhteutettuna 1,2 litran annokselle nikotiininestettä. Normaalikäytössä sähkösavukenesteiden keskimääräinen kulutus jää alle 10 millilitraan päivässä — siis ihmisillä, ei hiirillä. [5, 6].

Lisäksi myös tässä tutkimuksessa on kyse ennemminkin nikotiini- kuin sähkösavuketutkimuksesta, sillä vastaavia keuhkoahtaumatyyppisiä reaktioita ei havaittu nikotiinittomilla sähkösavukenesteillä.

Artikkelin alkupuolella sähkösavukkeista todetaan löytyneen myös ”syöpää aiheuttavaa formaldehydiä”. Formaldehydilöydökset nostetaankin suomalaismedioissa esiin lähes kaavamaiseen tapaan melkein minkä tahansa sähkötupakkajutun yhteydessä.

Löydökset ovat kuitenkin paljastuneet uutisankaksi. Tulosten on jo pitkään epäilty aiheutuneen sähkösavukkeiden ylikuumentamisesta epärealistisen korkeissa lämpötiloissa, mikä on johtanut sähkösavukenesteen haihtumiseen ja vastuksen ”kärähtämiseen”. Epäilykset ovat tätänykyä myös varmistuneet. Kyseiset testit toistettiin, ja tulosten havaittiin aiheutuneen laitteiden ylikuumentamisen ja nesteen haihtumisen seurauksena syntyneestä ns. dry puff -ilmiöstä. [7]. Kyseistä ilmiötä ei tutkitusti esiinny käytännön elämässä nesteiden kuivumisesta aiheutuvan pahan maun vuoksi. [8].

Pyysimme Apu-lehdeltä mahdollisuutta kirjoittaa aiheesta lehteen vastineen tai jutussa annettua käsitystä tasapuolistavan artikkelin. Tähän ei myönnytty, mutta kaikkein ilmeisin asiavirhe, eliniän lyhentyminen 8-10 vuodella, oikaistiin: Takamäki oli tulkinnut väärin Syöpäjärjestöjen ylilääkäri Eeva Ollilan Ylen Akuutti-ohjelmassa esittämän kommentin, joka koski tupakointia, ei sähkösavukkeiden käyttöä.

Jo se, että väärä tulkinta päätyi lehteen, kertoo kuitenkin toimittajan omista sähkösavukkeiden riskejä koskevista käsityksistä, toisin sanoen siitä, että hän itse oli valmis uskomaan sähkösavukkeiden riskien rinnastuvan tupakoinnin riskeihin jopa näinkin konkreettisella tavalla. Tämä näkemys kulkee punaisena lankana läpi koko artikkelin.

Toteamustaan, että ”riskit ovat siis aivan samat kuin tupakoinnissakin”, Takamäki perustelee toteamalla, että kyseisessä kohdassa ei puhuta varsinaisesti riskin suuruudesta, vaan siitä, että samat sairaudet uhkaavat sähkötupakoijaakin.

Näin harhaanjohtavan leväperäiset ilmaisut eivät kuulu vastuulliseen terveysjournalismiin. On yksiselitteisesti virheellistä todeta, että keuhkoahtaumataudin, keuhkosyövän sekä sydän- ja verisuonitautien riskit ovat samat, jos riski sairastua niihin on kaiken olemassaolevan tutkimustiedon perusteella huomattavasti pienempi.

Näkemystään siitä, että käsitys sähkösavukkeista tupakointia vaarattomampana vaihtoehtona on virheellinen, Takamäki perustelee toteamalla, että ”Fakta kuitenkin on, kuten jutussakin on todettu ’ettei pitkäaikaisen käytön vaikutuksia ole vielä voitu tutkia’, joten sen terveellisemmäksi väittäminen on aivan yhtä ongelmallista. Tällä hetkellä kun ei vielä ole olemassa konsensusta asiasta, joten ’kaikki’ tieto on vielä ’totta’”.

Sähkösavukkeita on tutkittu aktiivisesti noin kymmenen vuoden ajan, joten kaikki käsitykset eivät enää ole yhtäläisesti ”totta”. Pitkäaikaiskäytön seurauksia voidaan arvioida pitkälti jo nykyisenkin tutkimustiedon valossa. Tupakoitsijoiden ei siis todellakaan ole syytä odotella 30-40 vuotta uskaltautuakseen vaihtamaan tupakoinnista sähkösavukkeisiin, jos tupakoinnin lopettaminen ei muilla keinoin onnistu. Monilla saattaa odotellessa jo elinikä loppua kesken.

Ei myöskään pidä paikkaansa, että asiasta ei vallitsisi konsensusta asiantuntijoiden keskuudessa. Tuskin Suomessakaan mikään asiantuntijataho pitää sähkösavukkeita yhtä haitallisina kuin tupakointia. Mm. THL:n ylilääkäri Antero Heloma totesi jo vuonna 2012, että ”sähkötupakka tuskin on niin haitallinen kuin tavallinen tupakka”. Tämä käy ilmi myös Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Eeva Ollilan Takamäelle antamasta vastauksesta koskien sitä, että sähkösavukkeet lyhentäisivät elinikää 8-10 vuotta. Takamäki otti asian tiimoilta yhteyttä Ollilaan, joka totesi sähkösavukkeiden olevan ”haitallisia, mutta ei noin haitallisia”.

Kaiken kaikkiaan kuluneen kymmenen vuoden aikana tutkimuksissa ei ole tullut esiin mitään sellaista, mikä viittaisi siihen, että sähkösavukkeiden riskit tulisivat pitkäaikaiskäytössäkään yltämään lähellekään tupakoinnin riskejä.

Esimerkiksi Englannin terveysviraston vastikään päivittämän laajan tutkimuskatsauksen mukaan sähkösavukkeiden riskit jäävät noin viiteen prosenttiin tupakoinnin riskeistä. [9]. Kansainvälisesti arvostetun Royal College of Physicians -lääkärijärjestön mukaan ne voivat hyvin jäädä vielä huomattavasti tätäkin pienemmiksi. [10]. Sähkösavukkeiden kaltaisten savuttomien nikotiinituotteiden vähäriskisyyttä tupakointiin nähden on korostanut myös esimerkiksi Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto FDA viimekesäisessä linjauksessaan pyrkiä edistämään tupakoinnin syrjäytymistä haitattomammilla vaihtoehdoilla. [11].

Koska medioissa levitetyllä lääketieteellisellä informaatiolla voi olla suoria vaikutuksia lukijoiden terveysvalintoihin käytännön elämässä, sitä koskevassa uutisoinnissa on syytä noudattaa erityistä huolellisuutta. Vähimmäisvaatimuksena on pyrkiä antamaan asiasta vallitsevan tutkimusnäytön mukainen käsitys. Tähänastisen tutkimustiedon valossa sähkösavukkeet eivät ole täysin riskittömiä mutta huomattavasti tupakointia haitattomampia. Pitkäaikaistutkimuksen puute on syytä ottaa huomioon, mutta on huomioitava myös se, että tähänastisen tutkimustiedon perusteella mitään erityisen merkittäviä terveyshaittoja ei myöskään ole odotettavissa.

On selvää, että tupakoimattomien on turha tätäkään riskiä ottaa, ja kaikeksi onneksi harva tupakoimaton sähkötupakoitsijaksi ryhtyykään. Sähkösavukkeiden säännöllinen käyttö tupakoimattomien nuorten keskuudessa on pysynyt käytännössä olemattomana sekä Suomessa että muualla maailmassa (0,1%-0,5%). [12,13].

Sen sijaan sähkösavukkeiden käyttö keskittyy tupakoiviin tai sähkösavukkeiden avulla tupakoinnin jo lopettaneisiin. Yliampuvassa uutisoinnissa sähkösavukkeiden riskeistä unohdetaan kokonaan tämä pääasiallinen käyttäjäryhmä ja ne tupakoitsijat, jotka saattaisivat sähkösavukkeiden avulla päästä eroon tupakoinnista.

Suomessa on tällä hetkellä noin miljoona päivittäis- ja satunnaistupakoitsijaa, joista monet eivät onnistu tupakoinnin lopettamisessa suositelluin hoitokeinoin. Monet eivät sitä niillä keinoin koskaan edes yritä. He ansaitsevat faktapohjaista ja oikeasuhtaista informaatiota savukkeiden ja sähkösavukkeiden välisistä riskeistä. Tällaisenaan Apu-lehden artikkeli voi ainoastaan kannustaa heitä jatkamaan tupakointia sähkösavukkeisiin siirtymisen sijaan: miksi nähdä kaikki se vaiva, jos riskit ovat jokseenkin samat?

 

Lähteet

1. Hajek, Peter: Response to stories suggesting that vaping is as bad for the heart as cigarettes. Sense about Science, 2016.
2. Stephens, William E.: Comparing the cancer potencies of emissions from vapourised nicotine products including e-cigarettes with those of tobacco smoke. Tobacco Control. 4.8.2017.
3. Cancer Research UK: E-cigarettes safer than smoking says long-term study. Press Release, 6 February 2017.
4. Harrison, Pam: E-Cigarettes as Safe as Nicotine Replacement in Real-World Study. Medscape 7.2.2017.
5. Morjaria JB (et al.): E-cigarettes in patients with COPD: current perspectives. International Journal of Chronic Obstructive Pulmonary Disease. 1.11.2017.
6. Pruen, Tom: Won’t somebody, please, think of the mice? ECITA. September 2016.
7. Farsalinos, Konstantinos E (et al.): E-cigarettes emit very high formaldehyde levels only in conditions that are aversive to users: A replication study under verified realistic use conditions. Food and Chemical Toxicology. November 2017.
8. Farsalinos, K. (et al.): E-cigarettes generate high levels of aldehydes only in ‘dry puff’ conditions. Addiction, August 2015.
9. Public Health England: PHE publishes independent expert e-cigarettes evidence review. 6.2.2018.
10. Royal College of Physicians: Promote e-cigarettes widely as substitute for smoking says new RCP report. 28.4.2016.
11. Gottlieb, Scott: Protecting American Families: Comprehensive Approach to Nicotine and Tobacco. U.S Food & Drug Adminstration 28.7.2017.
12. Bauld, Linda (et al.): Young People’s Use of E-Cigarettes across the United Kingdom: Findings from Five Surveys 2015–2017. Int. J. Environ. Res. Public Health. 2017 August 29.
13. Villanti, AC (et al.): Frequency of youth e-cigarette and tobacco use patterns in the U.S.: Measurement precision is critical to inform public health. Nicotine & Tobacco Research. 24 December 2016.


Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 

2 ajatuksia aiheesta “A-P-U-A! ”Sähkötupakan riskit aivan samat kuin tupakoinnissakin” — vastine Apu-lehden artikkeliin sähkösavukkeista

  • Jussi

    Ei pitkäaikaisia tutkimustuloksia MUTTA, sähkötupakkaa on käytetty jo yli 15 vuotta ja nykyisin maailmassa miljoonia käyttäjiä. Kueitenkaan ei ole voitu osoittaa ainuttakaan sairastumistapausta tai kuolemaa jonka sähkötupakan käyttö olisi aiheuttanut. Poislukien tietenkin normaalit makuaineiden aiheuttamat alleriaoireet.

  • Sami

    Reilut neljä vuotta minäkin käyttänyt sähkötupakkaa tupakoituani ensin 20 vuotta. On vaikuttanut minullakin todella myönteisesti hapenottokykyyni; nykyisin ei ole mikään vaikeus liikkua täydellä teholla aerobisella ryhmäliikuntatunnilla samassa tahdissa, kuin muutkin. Toista se oli silloin, kun poltin tavallista tupakkaa. Silloin hapensaanti oli selvästi vaikeampaa.

    Jo pelkkä maalaisjärki sanoo, että sähkötupakka on paljon turvallisempi, sillä sähkötupakassa käytettävät lämpötilatkin ovat satoja asteita alhaisemmat, kuin tavallisen tupakan palamislämmöt. Miten sähkötupakka voisi olla myöskään vaarallinen, jos siinä käytettävistä nesteistä puuttuu ne kaikki myrkyt, jotka on tavallisessa tupakassa. Mistä nämä vaaralliset myrkyt silloin yhtäkkiä ilmestyisivät s.tupakan höyryyn?

    Lisäksi sähkötupakan höyryssä ei tietenkään ole tervaa, eikä radioaktiivisia aineita, joita tupakkaan tulee lannotteista. Höyryssä ei ole myöskään asetonia, kadmiumia, syanidia, arseenia, lyijyä tai elohopeaa. Siinäkin muutama erittäin vaarallinen aine tupakasta, jotka kuitenkin puuttuvat sähkötupakasta.