Kaikki keinot käyttöön tupakoinnin haittojen vähentämiseksi — Vapers Finland ry:n lausunto STM:lle tupakkatyöryhmän mietinnöstä 6

Vapers Finland ry toimitti tänään sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon tupakka- ja nikotiinipoliittisen työryhmän mietinnöstä. Kokonaisuudessaan lausunto on luettavissa täältä ja pdf-muodossa täältä Lausunto STM 15.10.18

Lausunnossa erityistä huomiota kiinnitetään tupakkatyöryhmän raportissa ja Suomen tupakkapolitiikassa yleisemminkin omaksuttuun tapaan käsitellä eri nikotiinituotteita yhtenä ja samana asiana. Valittu linja on johtanut epäsuhtaiseen lainsäädäntöön, missä terveysriskeiltään keskenään jyrkästi poikkeavia tuotteita, kuten sähkösavukkeita ja poltettavia savukkeita, säännellään toisiaan vastaavalla tavalla.

Terveysriskejä koskevien erojen lisäksi sääntelyssä ei ole huomioitu myöskään sitä, että sähkösavukkeiden käyttö keskittyy entuudestaan tupakoiviin, joille huomattavasti vähäriskisempään vaihtoehtoon siirtymisestä koituu merkittävää terveyshyötyä. Työryhmän mietinnössä tavoitteeksi on jopa asetettu estää erityisesti tupakoitsijoita siirtymästä vaarattomampiin vaihtoehtoihin.

Nykyisessä sääntelymallissa ei ole kiinnitetty huomiota myöskään siihen, että jyrkkien sääntelytoimien pääasiallinen peruste, ns. porttihypoteesi, ei ole osoittanut toteutumisen merkkejä. Sähkösavukkeiden käyttö tupakoimattomien nuorten keskuudessa on pysynyt käytännössä olemattomana (0,1%-0,5%) sekä Suomessa että niissä maissa, joissa sähkösavukkeiden sääntely on ollut huomattavasti Suomea kevyempää.  [1-3].

Sähkösavukkeiden markkinoilletulo ei myöskään ole johtanut porttihypoteesin edellyttämällä tavalla tupakoinnin kasvuun. Esimerkiksi Englannissa, missä sähkösavukesääntely on ollut huomattavasti Suomea sallivampaa, tupakoinnin määrä on laskenut viime vuosina ennätyksellisen nopeasti ja yli kaksinkertaisella nopeudella Suomeen nähden. 

Ison-Britannian ASH:in viimeisimpien tilastojen mukaan 1,7 miljoonaa sähkösavukkeita nykyisin käyttävistä briteistä on lopettanut tupakoinnin. Kaikkiaan tupakoinnin yleisyys Englannin aikuisväestössä on laskenut viiden viime vuoden aikana 4,4 prosenttiyksikköä. Suomessa laskua on tapahtunut samassa ajassa 1,7 prosenttiyksikön verran. [4-6].

Aikuisväestön terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan Suomen aikuisväestöstä tupakoi tällä hetkellä päivittäin tai satunnaisesti 21 prosenttia. Väestömäärään suhteutettuna tämä tarkoittaa, että Suomessa on edelleen kaikkiaan 900 000 tupakoitsijaa. [6].

Sähkösavukkeita koskevan tutkimusnäytön jatkuvan karttumisen myötä kansainvälisessä tupakkapoliittisessa keskustelussa on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota tupakoinnin terveyshaittojen vähentämiseen haitattomampien vaihtoehtojen avulla, ns. tobacco harm reduction -ajatteluun. Muun muassa Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto FDA on todennut tupakoinnin terveyshaittojen aiheutuvan pääasiallisesti savusta, ei nikotiinista, ja kehottaa edistämään tupakoitsijoiden siirtymistä haitattomampiin nikotiinituotteisiin. [7].

Royal College of Physicians -lääkärijärjestö, Englannin kansanterveyslaitos ja Uuden-Seelannin terveysministeriö arvioivat sähkösavukkeiden riskien yltävän korkeintaan viiteen prosenttiin tupakoinnin riskeistä ja jäävän todennäköisesti huomattavasti tätäkin alemmaksi. [8-10]. Myös esimerkiksi Amerikan Syöpäyhdistys katsoo sähkösavukkeiden terveysriskien vertautuvan lähemmin lääkinnällisiin nikotiinikorvaustuotteisiin kuin poltettaviin savukkeisiin, ja muiden edellä mainittujen tahojen tapaan suosittelee tupakoinnin vaihtamista sähkösavukkeisiin. [11].

Suomessa on jättäydytty käytännössä kokonaan tämän kansainvälisen tutkimuksen ja tupakkapoliittisen keskustelun ulkopuolelle, vaikka tupakkatyöryhmän raportissa kehotetaan seuraamaan tiiviisti kansainvälistä tupakkapolitiikkaa, etenkin ns. endgame-maissa.

Käytännössä Suomessa omaksuttu ”nikotiinittomuuden tavoite” on kuitenkin johtanut jyrkästi yleislänsimaisesta sääntelylinjasta poikkeavaan sääntelytapaan. Nikotiinittomuuden tavoitetta ei tunneta missään muussa WHO:n tupakkapuitesopimuksen piiriin kuuluvasta 180 maasta, ei myöskään endgame-maissa. Muissa maissa ”loppupelillä” ei tarkoiteta nikotiinin vaan poltettavien tupakkatuotteiden käytön loppumista, ja tätä päämäärää voidaan edistää myös vaihtoehtoisten nikotiinituotteiden avulla. Sähkösavukkeet on jo nostettu näkyvästi yhdeksi tupakoinnin haittojen vähentämisen apukeinoksi Isossa-Britanniassa, Uudessa-Seelannissa ja Kanadassa, jotka kaikki kuuluvat endgame-maihin. [10,12,13]. 

Käytännön tasolla tobacco harm reduction -ajattelua pitkälti jo toteutetaan EU-alueella, mikä näkyy sähkösavuketuotteiden huomattavasti tupakkatuotteita kevyempänä sääntelynä. Kansainvälisten sopimusten kannalta katsottuna Suomen poikkeuksellisen sähkösavukesääntelyn voidaan siis nähdä rikkovan tupakkatuotedirektiivissä asetettua pyrkimystä EU-maiden sääntelypolitiikan yhdenmukaistamiseen. 

Erityisen huolestuttavaa Suomen tupakkapoliittisessa linjauksessa on se, että kuluttajille ei tarjota asianmukaista informaatiota tupakka- ja nikotiinituotteiden suhteellisista riskeistä, vaan poltettavista savukkeista ja niitä huomattavasti haitattomammista savuttomista nikotiinituotteista puhutaan toisiinsa rinnastuvina terveysriskeinä. Tämä mitä todennäköisimmin toimii tupakointia ylläpitävällä tavalla levittämällä tupakoitsijoiden keskuuteen sitä virheellistä käsitystä, että tupakoinnin vaihtaminen vaihtoehtoisiin nikotiinituotteisiin olisi terveydelle yhtä haitallista kuin tupakoinnin jatkaminen.

Suomen tupakkalain perusperiaate säännellä toisistaan jyrkästi poikkeavia tupakka- ja nikotiinituotteita toisiaan vastaavalla tavalla on myös johtanut sääntelytoimiin, jotka tosiasiallisesti suosivat poltettavien tupakkatuotteiden kulutusta ja markkina-asemaa. Tällaisia sääntelytoimenpiteitä ovat esimerkiksi sähkösavukkeisiin kohdistettu etämyyntikielto ja makuainerajoitus.

Etämyyntikiellolla ei ole mainittavaa merkitystä tupakkatuotteiden kannalta, joille on ilman etämyyntiäkin tehokkaasti koko maan kattava myyntiverkosto. Sähkösavuketuotteiden myynti sen sijaan keskittyy harvalukuisiin alan erikoismyymälöihin, joten etämyyntikiellon johdosta sähkösavukkeita ei ole useimmilla paikkakunnilla saatavissa lainkaan.

Epäsuhtainen tilanne konkretisoituu tupakka- ja sähkösavuketuotteille myönnettyjen vähittäismyyntilupien määrässä: Suomeen oli loppuvuoteen 2017 mennessä myönnetty 143 nikotiininesteiden vähittäismyyntilupaa siinä missä tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupia oli myönnetty 8 430 kappaletta. [14]. Savukkeiden saatavuus on siis kuusikymmenkertainen sähkösavukenesteiden saatavuuteen nähden.

Poltettavien tupakkatuotteiden markkina-asemaa epäsuhtaisesti suosivaa tilannetta voi tasapuolistaa ainoastaan sallimalla sähkösavuketuotteiden etämyynti vähintäänkin maan rajojen sisäpuolella, mikä myös vastaisi muissa EU-maissa vallitsevaa sääntelytapaa.

Makuainerajoitus puolestaan suosii poltettavien tupakkatuotteiden kulutusta rajoittamalla sähkösavukkeissa sallitut maut pelkästään ns. tupakkamakuun. Sähkösavukkeissa ei ole mahdollista imitoida tupakoinnista syntyvää makua, joten sallittujen makuaineiden rajoittaminen makuun, joka on mahdollista ainoastaan poltettaville tupakkatuotteille, antaa niille kohtuuttoman etulyöntiaseman sähkösavukkeisiin nähden. 

Myös makuainesääntelyssä olisi syytä huomioida se edellä mainittu seikka, että sähkösavukenesteiden makuainerajoituksen pääasiallisena perusteena käytetty porttihypoteesi ei ole realisoitunut todellisuudessa. Sähkösavukkeisiin sovellettuna makuainerajoitus näyttäisikin toimivan pääsääntöisesti tupakoinnin lopettamista sähkösavukkeilla ehkäisevänä toimenpiteenä: makuaineet eivät ole houkutelleet tupakoimattomia nuoria sähkösavukkeiden säännölliseen käyttöön, mutta niillä on tutkitusti tärkeä rooli tupakoinnin lopettamisessa sähkösavukkeiden avulla. [15,16].

Näistä syistä johtuen sähkösavukkeiden makuainerajoitus tulee kumota kansanterveydellisesti perusteettomana, tupakoinnin lopettamista vaikeuttavana ja poltettavien tupakkatuotteiden kulutusta suosivana toimenpiteenä.

Kaiken kaikkiaan Suomessa on selkeä tarve saattaa nikotiinituotteita koskeva lainsäädäntö nykytutkimusta ja kansainvälistä sääntelyä vastaavalle tasolle. Siinä tulisi huomioida aiempaa paremmin eri nikotiinituotteiden suhteelliset riskit ja vaihtoehtoisten nikotiinituotteiden tupakoinnin terveyshaittoja vähentävä potentiaali tupakointia korvaavina tuotteina.

Tupakkapolitiikassa tulisi toisin sanoen ottaa huomioon myös ne kansanterveydelliset haittavaikutukset, jotka aiheutuvat siitä, jos 900 000 suomalaista estetään käyttämästä huomattavasti vaarattomampia vaihtoehtoja kaikkein vaarallisimman sijasta.

Viitteet:

1. Bauld, Linda (et al.): Young People’s Use of E-Cigarettes across the United Kingdom: Findings from Five Surveys 2015–2017. Int J Environ Res Public Health. 2017.
2. Villanti, AC (et al.): Frequency of youth e-cigarette and tobacco use patterns in the U.S.: Measurement precision is critical to inform public health. Nicotine & Tobacco Research. 2016.
3. Kinnunen, Jaana (et al): Changes in Electronic Cigarette Use from 2013 to 2015 and Reasons for Use among Finnish Adolescents. Int. J. Environ. Res. Public Health. 2016. 
4. ASH (UK): Use of e-cigarettes (vapourisers) among adults in Great Britain. September 2018.
5. Selbie, Duncan: Turning the tide on tobacco: Smoking in England hits a new low. Public Health England. 2018.
6. Arffman, Päivi: Suomessa edelleen 900 000 tupakoitsijaa. Vapers Finland ry. 2018.
7. Gottlieb, Scott: Protecting American Families: Comprehensive Approach to Nicotine and Tobacco. Food and Drug Administration. 2017.
8. Royal College of Physicians: Promote e-cigarettes widely as substitute for smoking says new RCP report. 2016.
9. Jones, Nicholas: E-cigarettes will be legalised: Government. NZ Herald. 29 Mar, 2017.
10. Public Health England: PHE publishes independent expert e-cigarettes evidence review. 2018.
11. Douglas, Clifford (et al.): The American Cancer Society public health statement on eliminating combustible tobacco use in the United States. 2018. 
12. Ministry of Health (NZ): Position statement – Vaping products. 2016.
13. Government of Canada: Vaping. 2018.
14. Ollila, Eeva (ym.): Sähkösavukkeiden saatavuus ja valvonta uuden tupakkalain aikana. Yhteiskuntapolitiikka. E-julkaisu 15.5.2018.
15. Sullum, Jacob: Survey Shows Adults Who Use E-Cigarettes To Quit Smoking Prefer Supposedly Juvenile Flavors. Forbes. 2014.
16. Farsalinos, Konstantinos (et al.): Patterns of flavored e-cigarette use among adults vapers in the United States: an internet survey. 2018.