Lausunto hallituksen lakiluonnoksesta tupakkaverolain ja valmisteverolain 72§:n muuttamisesta   Recently updated !


Vapers Finland ry 

17.8.2025


Vapers Finland ry kiittää valtiovarainministeriötä lausuntomahdollisuudesta. 

Vapers Finland ry on tupakoinnin haittojen vähentämiseen haitattomampien vaihtoehtojen avulla pyrkivä kuluttajajärjestö. Yhdistyksellä ei ole kaupallisia sidonnaisuuksia. 


1. Hallituksen lakiluonnos tiivistetysti 

Valtiovarainministeriö ehdottaa sähkösavukenesteiden ja nikotiinipussien valmisteveron korottamista keskimäärin 37 prosentilla. Lisäksi veron piiriin otettaisiin myös yli 20 mg/ml nikotiinia sisältävät sähkösavukenesteet. Niiden myynti Suomessa pysyy kuitenkin edelleen kiellettynä ja maahantuonti yksityiskäyttöön rajoitettuna 10 millilitraan. 

Veronkorotusten arvioidaan nostavan nikotiinipussirasian hintaa (arvonlisävero huomioiden) keskimäärin 0,75-1,00 euroa, jos korotukset siirtyvät täysimääräisesti myyntihintaan. Sähkösavukenesteiden verotaso nousisi 0,1 euroa millilitraa kohden, jolloin sähkösavukenesteiden hinnat nousisivat arvonlisäveron huomioiden 1,25 euroa 10 millilitran nestesäiliöltä. 

Veronkorotuksilla tavoitellaan 30 miljoonan euron verotuoton vuosittaista lisäystä. Lain kaavaillaan tulevan voimaan ensi vuoden alusta lähtien. 


2. Nikotiinituotteiden matkustajatuonnin rajoituksia koskevista laskelmista 

Ministeriön mukaan savukkeiden ja nikotiininesteiden ”matkustajatuonnin rajat on säädetty vastaamaan nikotiinipitoisuudeltaan toisiaan ja vastaavat 200 milligrammaa nikotiinia”. Tämä ei kuitenkaan toteudu käytännössä, sillä yksi savuke sisältää noin 10 milligrammaa nikotiinia [Duodecim, Benowitz ym.], joten matkustajatuontiin sallittujen 200 savukkeen nikotiinipitoisuus ei vastaa 200 vaan 2000 milligrammaa nikotiinia. 

Valtiovarainministeriö näyttäisikin sekoittaneen laskelmissaan savukkeiden nikotiinipitoisuuden (noin 10 mg) niistä elimistöön päätyvään määrään (noin 1 mg). Tästä johtuen savukkeiden nikotiinipitoisuus esiintyy ministeriön laskelmissa toistuvasti kymmenkertaisesti niiden tosiasiallista nikotiinipitoisuutta pienempänä. 

Koska nikotiini ei imeydy mistään tuotteesta 100-prosenttisesti, eri tuotteiden matkustajatuontiin sallituja määriä ei tulisi määritellä vertailemalla yhdestä nikotiinituotteesta elimistöön päätyvää määrää ristiin toisten tuotteiden sisältämän nikotiinimäärän kanssa, vaan laskelmat tulisi tehdä yhdenmukaisesti joko tuotteiden nikotiinipitoisuuden tai niistä elimistöön päätyvän nikotiinimäärän perusteella. 

Koska valtiovarainministeriö ilmoittaa perustavansa matkustajatuonnin rajat nimenomaisesti tuotteiden nikotiinipitoisuuteen, on ilmeistä, että savukkeiden ja nikotiininesteiden rajoitukset eivät vastaa toisiaan, vaan nikotiininesteiden maahantuonnille sallittu nikotiinimäärä (200 mg) jää kymmenesosaan savukkeille sallitusta määrästä. Tästä johtuen nikotiininesteiden matkustajatuonnille sallittua rajaa tulisi nostaa siten, että sallittu nikotiinimäärä vastaisi savukkeille sallittua määrää, toisin sanoen nostaa rajaa 200 savuketta vastaavaan nikotiinipitoisuuteen eli 2000 milligrammaan. 

Samasta epäjohdonmukaisuudesta johtuen myös nikotiinipussien nikotiinipitoisuus savukkeisiin verrattuna näyttäytyy valtiovarainministeriön laskelmissa kymmenkertaisesti todellista suurempana. Toisin sanoen valtiovarainministeriö vertailee myös nikotiinipussien kohdalla nikotiinipussien sisältämää nikotiinimäärää savukkeista elimistöön päätyvään määrään sen sijaan, että laskelmien perusteena käytettäisiin yhdenmukaisesti molempien tuotteiden sisältämää nikotiinimäärää. 

Samaan virheelliseen laskentatapaan perustunee myös oletus, että 10 millilitraa 20 mg/ml -vahvuista nikotiininestettä riittäisi 12-15 päivän kulutukseen. Tutkimusten mukaan nikotiininesteiden keskimääräinen kulutus on kuitenkin 3-5 millilitraa päivässä, joten 10 millilitraa sähkösavukenestettä vastaa todellisuudessa vain parin-kolmen päivän keskimääräistä kulutusta. 

Sähkösavukkeet on siis tässäkin suhteessa asetettu poltettavia savukkeita huonompaan asemaan, sillä matkustajatuontiin sallitut 200 savuketta riittävät pääsääntöisesti huomattavasti tätä pidempään. 

Koska ministeriön laskelmat tällä hetkellä perustuvat selvään asiavirheeseen (200 savukkeen nikotiinipitoisuus ei ole 200 vaan 2000 mg), virhe on korjattava lopulliseen lakiesitykseen mennessä. 


3. Nikotiinittomien nesteiden valmisteverotuksesta sähkösavukenesteinä 

Lakiluonnoksen mukaan valtiovarainministeriö muuttaisi myös elintarvikemakunesteiden ja muiden vastaavien nikotiinittomien nesteiden verokäytäntöä siten, että niiden mahdollinen valmisteverotus sähkösavukenesteenä määräytyisi sen perusteella, mihin tarkoituksen kyseisiä nesteitä kulloinkin myydään ja käytetään (ei siis esimerkiksi valmistajan tai maahantuojan ilmoittaman tai kyseisten nesteiden yleisen käyttötarkoituksen mukaan). 

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi elintarvikemakuaineiden verotus vaihtelisi sen mukaan, tulkitaanko niitä myytävän ja käytettävän sähkösavukenesteiden maustamiseen vai esimerkiksi leivontamausteena. 

Kahden eri veroluokan käyttöönotto samoista tuotteista ei kuitenkaan hallituksen tavoitteen mukaisesti suinkaan ”täsmentäisi” elintarvikemakuaineiden ja muiden vastaavien nikotiinittomien nesteiden verotusta, vaan päinvastoin, lisäisi lain tulkinnanvaraisuutta ja mielivaltaisuutta sekä eriarvoisuutta ja epävarmuutta yrittäjien keskuudessa luomalla tilanteen, missä samoista tuotteista jouduttaisiin toisissa myymälöissä maksamaan valmisteveroa samaan aikaan, kun toisissa myyntipaikoissa niitä voitaisiin myydä halvemmalla valmisteverottomasti. 

Lisäksi ministeriö esittää lain valvonnan kannalta mahdottoman vaatimuksen, että nesteistä olisi maksettava veroa ”myös siinä tapauksessa, että ne tosiasiallisesti käytettäisiin sähkösavukkeissa, vaikka ne olisi tuotu ja myyty elintarvikkeina.” Koska viranomaisten on käytännössä mahdotonta valvoa sitä, käyttävätkö kuluttajat sähkösavukkeissaan verottomasti hankittuja elintarvikenesteitä vai valmisteverotettuja sähkösavukenesteitä, kyseinen pykälä jäisi mitä todennäköisimmin ns. kuolleeksi kirjaimeksi, jollaisia lain arvovallan säilyttämiseksi tulisi pyrkiä lainsäädännössä kaikin keinoin välttämään. 

Elintarvikemakuaineet ja muut vastaavat nikotiinittomat nesteet eivät lähtökohtaisestikaan ole sähkösavukkeissa sellaisenaan käytettäväksi tarkoitettuja ”sähkösavukenesteitä”, vaan niillä voidaan korkeintaan maustaa tai laimentaa sähkösavukkeissa käytettäviä nesteitä. 

Yleisesti saatavilla olevien kulutustuotteiden käyttötarkoitusta ei ylipäätään voida määritellä esimerkiksi pelkästään kulloisenkin myyntipaikan perusteella, koska tuotteiden käyttömahdollisuudet pysyvät samoina myyntipaikasta riippumatta. 

Jos tällaista erottelua tehtäisiin, samalla periaatteella myös Alkossa myydyistä alkoholittomista virvoitusjuomista tulisi kantaa alkoholiveroa. Elintarvikemakuaineiden ja muiden vastaavien nikotiinittomien nesteiden myynti esimerkiksi sähkösavukealan erikoisliikkeessä ei tee niistä ”sähkösavukenesteitä” sen enempää kuin virvoitusjuomien myynti Alkon myymälöissä tekisi niistä alkoholijuomia, vaikka niitä voidaankin käyttää alkoholijuomien maustamiseen ja laimentamiseen. 


4. Ministeriön ehdottamista veronkorotuksista 

Valtiovarainministeriön sähkösavukenesteille ja nikotiinipusseille ehdottamat veronkorotukset ovat  kohtuuttomia, sillä niiden verotus on jo nykyisellään epäsuhtaisen korkealla tasolla kyseisten tuoteiden matalaan riskitasoon ja kansanterveydelliseen hyötypotentiaaliin nähden. Se on suhteettoman korkeaa myös verrattuna muihin EU-maihin, joissa nikotiinipussien ja sähkösavukenesteiden verotus on pääsääntöisesti joko selvästi Suomea matalammalla tasolla tai niistä ei kanneta valmisteveroa lainkaan. 

Kansainväliset tutkimukset ovat säännönmukaisesti vahvistaneet ne sähkösavukenesteiden kevyttä verottamista puoltavat seikat, että sähkösavukkeet ovat huomattavasti poltettavia savukkeita haitattomampia tuotteita, joiden käyttö keskittyy muutenkin tupakka- ja nikotiinituotteita käyttävien keskuuteen. [Ks. esim. McNeill ym., Abrams ym., Mendelsohn-Hall]. 

Tutkimukset ovat jo pitkään osoittaneet sähkösavukkeiden käytön myös edistävän merkittävällä tavalla tupakoinnin lopettamista, ja niiden on todettu toimivan kyseisessä tarkoituksessa esimerkiksi nikotiinilaastareita, -purukumeja ym. perinteisiä nikotiinikorvaustuotteita paremmin. Tämä on todettu toistuvasti muun muassa arvostetussa Cochrane-katsauksessa. [Lindson ym.]. Samaan johtopäätökseen on päädytty myös muun muassa vastikään julkaistussa suomalaistutkimuksessa. [Tuisku ym.]. 

Näistä syistä johtuen sähkösavukenesteiden korkea verotaso ylläpitää kaikkein vaarallisinta nikotiinin käyttömuotoa, tupakointia, heikentämällä tupakoitsijoiden motivaatiota vaihtaa poltettavista tupakkatuotteista huomattavasti haitattomampiin sähkösavukkeisiin. 

Myös nuorten nikotiinikokeilut kohdistuvat sitä helpommin perinteisiin savukkeisiin mitä pienemmäksi hintaero vaihtoehtotuotteisiin nähden kutistuu. Tämä on varteenotettava uhkakuva, sillä tutkimusten mukaan nikotiinituotteista kiinnostuneita nuoria yhdistää joukko yhteisiä, erilaiseen riskikäyttäytymiseen altistavia tekijöitä, minkä johdosta he mitä todennäköisimmin kokeilisivat ja käyttäisivät joka tapauksessa jotakin nikotiinituotetta. [Ks. esim. Mendelsohn-Hall, Sokol-Feldman]. 

Tupakoinnille vaihtoehtoisille nikotiinituotteille jatkuvia sääntelykiristyksia vaativilta lainlaatijoilta näyttäisi toistuvasti myös unohtuvan se ikävä tosiasia, että veronkorotuksilla ja muilla sääntelytoimilla ei juurikaan pystytä vaikuttamaan nuorten nikotiinituotteiden käyttöön, sillä nuoret ovat jo pitkään hankkineet haluamansa nikotiinituotteet vaivattomasti ja ikärajattomasti laittomilta ja harmailta markkinoilta. Tästä on saatu jo enemmän kuin tarpeeksi näyttöä pitkään jatkuneen ”nuuskarallin” ja nykyisin myös sähkösavukkeiden ympärillä vilkkaana käyvän laittoman ja harmaan kaupan muodossa. 

Koska tupakoinnille vaihtoehtoiset nikotiinituotteet ensisijaisesti syrjäyttävät tupakointia ja tupakkakokeiluja, tupakoitsijoiden suhteellinen osuus väestöstä onkin useissa vaihtoehtotuotteisiin (nuuska, sähkösavukkeet ja/tai nikotiinipussit) Suomea sallivammin suhtautuvissa maissa selvästi alhaisemmalla tasolla kuin Suomessa. Näitä maita ovat esimerkiksi Ruotsi, Norja ja Islanti sekä Iso-Britannia, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat. Tämä pätee myös — tai erityisesti — nuoriin: nuorten päivittäinen tai satunnainen tupakointi on Suomessa (17%) yli kymmenkertaisesti yleisempää kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa (1,4%). [THL1, FDA]. 

Hallituksen lakiluonnoksen mukaan sähkösavukenesteiden hinnanmuutosten vaikutuksista verolliseen kulutukseen ei olisi käytettävissä tutkimustietoa. Itse asiassa tutkimustietoa aiheesta löytyy Suomen ulkopuolelta varsin runsaastikin. Nämä tutkimukset ovat säännönmukaisesti osoittaneet, että sähkösavukkeiden hinnankorotukset ja muut sääntelykiristykset ovat vähentäneet sähkösavukkeiden käyttöä mutta vastavuoroisesti lisänneet perinteistä tupakointia. [Ks. esim. Abouk ym., Pesko ym.]. 

Esimerkiksi yhdysvaltalaisen National Bureau of Economic Research -tutkimuslaitoksen laskelmissa päädyttiin siihen lopputulokseen, että jokaista sääntelytoimien — tässä tapauksessa makuainerajoitusten — vuoksi vähemmän myytyä 0,7 millilitran vetoista sähkösavukesäiliötä (ns. ”podia”) kohden savukemyynti kasvaa 12 savukkeella. [Friedman ym.]. 

Tutkimuksissa onkin pääsääntöisesti päädytty siihen johtopäätökseen, että sähkösavukkeista koituu kansanterveydellistä ja -taloudellista hyötyä vähentämällä väestön tupakointia ja siten myös tupakkasairastavuutta ja -kuolleisuutta sekä yhteiskunnan terveydenhuoltomenoja. Tämänkaltaisten tutkimustulosten yleisyyttä kuvastaa hyvin se, että sähkösavukkeiden kansanterveydellisiä vaikutuksia koskevia tutkimuksia koostavassa systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa läpikäydystä 32 tutkimuksesta 29:ssä on päädytty tähän lopputulokseen. [Vu ym.]. 

Edellämainitut seikat pätevät myös nikotiinipusseihin. Myös ne ovat sähkösavukkeiden tavoin tupakattomia ja savuttomia tuotteita, joiden riskitaso on huomattavasti poltettavia savukkeita alhaisempi [ks. esim. BfR, Jackson ym.], ja joiden käyttö keskittyy jo entuudestaan tupakka- ja nikotiinituotteita käyttävien keskuuteen [ks. esim. THL2, Palmer ym.]. Niinikään myös nikotiinipussien toimivuudesta tupakoinnin lopettamisen apukeinona on jo alkanut kertyä tutkimusnäyttöä [ks. esim. McDowell ym., Fucito ym.]. 

On ilmeistä, että jo nikotiinipussien tämänhetkinen vero (0,14 €/g) on näihin tosiasioihin nähden kohtuuttoman korkea: sähkösavukenesteiden tapaan myöskään nikotiinipussien valmisteverotus ei vastaa niiden suhteellista riskitasoa poltettaviin savukkeisiin nähden eikä niiden potentiaalisia kansanterveyshyötyjä tupakointia korvaavana ja huomattavasti sitä haitattomampana vaihtoehtona. 

Sähkösavukenesteiden tavoin nikotiinipussien verotaso on suhteettoman korkea myös kansainvälisessä vertailussa. Nikotiinipussien valmistevero Suomessa on jo nykyisellään lähes kymmenkertainen esimerkiksi Ruotsin verotasoon (n. 0,018 €/g) verrattuna. 

Viime vuonna voimaan tulleen korkean verotason myötä nikotiinipussien hinta (keskimäärin 6 euroa/rasia) muodostuu jo nyt myös tyypillistä nuuskarasian hintaa (2-4 euroa) korkeammaksi. On siis ilmeistä, että nikotiinipussien korkea verotus ei ole linjassa myöskään Suomen hallituksen asettamaan tavoitteeseen korvata nuuskan matkustajatuontia ja salakuljetusta kotimaisesta vähittäismyynnistä hankituilla nikotiinipusseilla. 

Suomen markkinoilta hankittujen nikotiinipussien kilpailutilanne ruotsalaiseen nuuskaan nähden on heikentynyt entisestään Ruotsin laskettua nuuskan verotusta 20 prosentilla loppuvuodesta 2024. Ruotsin tapaan nuuskan verotusta on laskettu myös Norjassa, 25 prosentilla vuonna 2021. 

Nikotiinituotteiden valmisteveron alentaminenkaan ei siis ole mitenkään ennenkuulumatonta, vaan esimerkkejä verotuksen keventämisestä poltettavia savukkeita haitattomampien vaihtoehtojen eduksi löytyy jo naapurimaistakin. 

Nuuskan ja sähkösavukkeiden ympärille kehittyneiden harmaiden ja laittomien markkinoiden perusteella onkin todennäköistä, että samaan lopputulokseen tullaan ylimitoitetun verotuksen seurauksena päätymään myös nikotiinipussien kohdalla. Ongelmaa pahentavat ennestään veronkorotusten rinnalla toteutettavat nikotiinipussien jyrkät makuainerajoitukset. 

Näiden toimenpiteiden myötä myös nuuskan salakuljetus mitä luultavimmin palautuu pitkälti entiselleen. Nikotiinipusseja käytetään tyypillisimmillään juuri nuuskaa korvaavana tuotteena, ja epäilemättä rajut hinnankorotukset ja makuainerajoitukset ajavat monet nuuskasta nikotiinipussien avulla eroon päässeet takaisin nuuskan pariin. 

Nuuskan salakuljetuksen onkin jo uutisoitu lähteneen uudelleen nousuun nikotiinipusseille viime vuonna asetetun korkean valmisteveron seurauksena, ja mitä todennäköisimmin tämä kehityskulku kiihtyisi entisestään veronkorotusten myötä. Tämä tarkoittaisi merkittävää takaiskua siihen nähden, että nuuskan laiton maahantuonti ja takavarikot romahtivat nopeasti peräti 80 prosenttia, kun nikotiinipussien myynti vapautettiin ilman nykyisen kaltaista korkeaa verotusta. [Yle Uutiset 3.10.2023]. 

Edellämainittu käsitys on täysin yhdenmukainen asiantuntija-arvioiden kanssa. Näin veronkorotusten seurauksia arvioidaan esimerkiksi Helsingin Sanomissa 1.8.2025 julkaistussa, Tullin rikostutkinnan päällikkö Hannu Sinkkosen haastattelussa: 

”Ratkaisevin tekijä salakuljetuksen kannalta on Sinkkosen mukaan hintaero laillisen Suomessa myytävän tuotteen ja esimerkiksi internetissä myytävän tuotteen välillä. 

Nettikaupat ovat merkittävästi halvempia: Nopealla vilkaisulla selviää, että rasioita myydään jopa alle kolmen euron kappalehintaan. ’Hintaero varmaan vaikuttaa siihen, että salakuljetus tulee lisääntymään näillä kaikilla tuotteilla, myös nuuskalla ja nikotiinipusseilla. Esimerkiksi Baltian maihin nikotiinipussien hintaero on huomattava’, Sinkkonen sanoo. 

Uusi laki siis johtaa todennäköisesti siihen, että yhä useampi suomalainen rikkoo lakia. 

Ilmiö on nähty jo toisin päin. Nuuskan laiton maahantuonti romahti, kun Fimean luokittelumuutos vapautti nikotiinipussikaupan vuonna 2023.” [Helsingin Sanomat 1.8.2025]. 


5. Nikotiinipussien ja sähkösavukenesteiden verokohtelun vaikutukset ja toimenpide-ehdotus 

Valtiovarainministeriö esittää lakiluonnoksessaan erilaisia veronkorotusten mahdollisia seurauksia. Kuten jo kaiken edellämainitun perusteella on pääteltävissä, todennäköisin vaihtoehto on se lakiluonnoksessakin esitetty skenaario, että veronkorotus ”[…] siirtää kulutusta verollisen kulutuksen ulkopuolelle matkustajatuontina tai laittoman välittämisen kautta hankittuihin tuotteisiin. On myös mahdollista, että kulutuksen vähenemä korvautuu nuuskan tai muiden tupakkatuotteiden kulutuksen kasvuna.” 

Nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden kaltaisten matalariskisten tuotteiden korvautuminen ylivoimaisesti vaarallisimmilla nikotiinituotteilla, poltettavilla savukkeilla, on luonnollisesti kansanterveydellisesti katsottuna katastrofaalinen lopputulos. Kulutuksen siirtyminen verollisesta kulutuksesta matkustajatuonnin tai laittoman välittämisen kautta hankittuihin tuotteisiin puolestaan on huonoin mahdollinen lopputulos kansantalouden kannalta. 

Näistä syistä poltettavia savukkeita korvaavien tuotteiden verotusta tulisi ennemminkin alentaa kuin korottaa. Verotason tulisi määräytyä suhteessa niiden huomattavasti tupakointia alhaisempaan riskitasoon ja kansanterveydelliseen hyötyyn tupakointia syrjäyttävänä vaihtoehtona sekä hallituksen pyrkimykseen kasvattaa sähkösavukenesteistä ja nikotiinipusseista saatavaa verotuottoa ohjaamalla kulutusta laittomilta markkinoilta valvottuihin ja veronalaisiin myyntikanaviin. 

Valmisteveron tulisi myös olla linjassa EU:ssa yleisesti vallitsevaan verotasoon nähden, mistä Suomi tällä hetkellä poikkeaa jyrkästi. 

Tässä yhteydessä on myös syytä huomata, että julkisuudessa toisinaan esiinnoussut vaatimus rajoittaa nuuskan ja nikotiinipussien matkustajatuontia esimerkiksi Ruotsissa asetettuun 200 gramman enimmäismäärään on perustavanlaatuisessa ristiriidassa siihen nähden, että nuuskan ja nikotiinipussien verotus ja muu sääntely on muilta osin Ruotsissa huomattavasti Suomea kevyempää. Tästä johtuen matkustajatuonnin rajoituksilla ei ole Ruotsissa vastaavaa merkitystä kuin Suomessa, eikä maiden tilanne siis ole millään muotoa verrannollinen keskenään. ”Rusinat pullasta” -tyyppisten ratkaisujen sijaan sääntelyä tulisikin tarkastella kokonaisvaltaisesti, ja mikäli vertailua halutaan tehdä nimenomaan Ruotsiin, matkustajatuonnin lisärajoitusten rinnalla tulisi myös sallia nuuskan myynti, alentaa nikotiinipussien verotusta ja luopua makuainerajoituksista. 

Sähkösavukenesteiden ja nikotiinipussien verotason alentamisen kansantaloudelliset ja -terveydelliset hyödyt ovat ilmeiset: matalalla verotasolla ohjattaisiin kulutusta tupakoinnista haitattomampiin vaihtoehtoihin ja hankintaa ulkomailta ja laittomilta markkinoilta veronalaiseen ja säänneltyyn kotimaiseen myyntiin. 

Samalla tasoitettaisiin myös sosioekonomisia terveyseroja, sillä tupakointi on yleisintä ja lopettaminen harvinaisinta alemmissa tuloluokissa, joten tupakoinnista haitattomampiin vaihtoehtoihin vaihtamisen terveysedut näkyisivät etenkin tässä tupakkasairauksille riskialtteimmassa väestönosassa. [Ks. esim. Avila ym.]. 

Kanavoimalla kulutusta laittomilta markkinoilta lailliseen kotimaiseen myyntiin edistettäisiin paitsi kansantaloutta, myös tuoteturvallisuutta, sillä pimeillä ja harmailla markkinoilla tuotteiden laatua ei pystytä valvomaan millään tavalla. 

Turussa 17.8.2025 

Päivi Arffman, FT 

Vapers Finland ry 


Viitteet:

[Duodecim]: Tuunainen, A. — Rimn, R.: Nikotiiniriippuvuuden diagnostiikka ja hoito. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 1999.

Benowitz, N. — Hukkanen, J. — Jacob, P. 3rd.: Nicotine Chemistry, Metabolism, Kinetics and Biomarkers. Handb Exp Pharmacol. 2009.

McNeill, A. (ym.): Nicotine vaping in England: an evidence update including health risks and perceptions, 2022. A report commissioned by the Office for Health Improvement and Disparities. 2022.

Abrams, D. ym.: Harm Minimization and Tobacco Control: Reframing Societal Views of Nicotine Use to Rapidly Save Lives. Annual Review of Public Health. 2018.

Mendelsohn, C. — Hall, W.: What are the harms of vaping in young people who have never smoked? International Journal of Drug Policy. 2023.

Lindson, N. (ym.): Electronic cigarettes for smoking cessation. Cochrane Database of Systematic Reviews. 2025.

Tuisku, A. (ym.). Electronic Cigarettes vs Varenicline for Smoking Cessation in Adults: A Randomized Clinical Trial. JAMA Intern Med. 2024.

Sokol, N. — Feldman, J.: High School Seniors Who Used E-Cigarettes May Have Otherwise Been Cigarette Smokers: Evidence From Monitoring the Future (United States, 2009-2018). Nicotine Tob Res. 2021.

[THL1]: Jääskeläinen, M. — Kovanen, L.: Tupakkatilasto 2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilastoraportti 55/2024, Liitetaulukko 6b.

[FDA]: Results from the Annual National Youth Tobacco Survey (NYTS). U.S. Food & Drug Administration (FDA). 2024.

Abouk, R. (ym.): Intended and unintended effects of e-cigarette taxes on youth tobacco use. Journal of Health Economics. 2023.

Pesko, M. (ym.): The effects of traditional cigarette and e-cigarette tax rates on adult tobacco product use. J Risk Uncertain. 2020.

Friedman, A. (ym.): E-cigarette Flavor Restrictions’ Effects on Tobacco Product Sales. SSRN. 2024.

Vu, G. (ym.): Predicting the long-term effects of electronic cigarette use on population health: a systematic review of modelling studies. Tobacco Control. 2023.

[BfR]: Health risk assessment of nicotine pouches. German Federal Institute for Risk Assessment (BfR). 2024.

Jackson, J.M. (ym.): Nicotine pouches: a review for the dental team. British Dental Journal. 2023.

[THL2]: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Nuorten nikotiinipussien käytöllä on vahvat yhteydet muiden nikotiinituotteiden käyttöön, nuuskan käyttö yleistynyt aikuisilla. 2024.

Palmer, A. (ym.): Nicotine Pouch Use in Youths and Adults Who Use Cigarettes, E-Cigarettes, and Smokeless Tobacco. JAMA Netw Open. 2025.

McDowell, E. (ym.): Effect of fruit and mint flavored Rogue® oral nicotine product use on smoking reduction and quitting in a 6-Month prospective cohort of adults who smoke cigarettes. BMC Public Health. 2024.

Fucito, L. (ym.): Effects of oral nicotine pouches on cigarette smoking behaviour and tobacco harm exposure: a randomised pilot trial in adults. Tob Control. 2025.

[Yle Uutiset 3.10.2023]: Peltoperä, Jari: Nikotiinipussien myynti Suomessa romahdutti nuuskan salakuljetuksen.

[Helsingin Sanomat 1.8.2025.]: Paajanen, Olli-Pekka: Tänään voimaan tullut laki lisää salakuljetusta, arvioi tullipomo.

Avila, J. (ym.): Using Pod Based e-Cigarettes and Nicotine Pouches to Reduce Harm for Adults With Low Socioeconomic Status Who Smoke: A Pilot Randomized Controlled Trial. Nicotine Tob Res. 2024.




Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *