Tupakoitsijoiden kokonaismäärä Suomessa on jäänyt viime vuosina enemmän tai vähemmän hämärän peittoon, sillä satunnaisesta tupakoinnista ei ole ollut saatavilla tilastoja vuoden 2014 jälkeen. Tätä tuoreemmat tilastot ovat koskeneet pelkästään päivittäistupakointia.
Raportoinnin lopettaminen satunnaistupakoinnin osalta on siinä mielessä yllättävää, että satunnaisenkin tupakoinnin korostetaan usein olevan terveysriski, joten myös sen seurantaan voisi olettaa olevan kansanterveydellisiä intressejä.
Dataa on kuitenkin jatkuvasti kerätty myös satunnaisen tupakoinnin osalta, ja kyseiset tiedot on saatavissa THL:ltä erikseen pyydettäessä. Aikuisväestön osalta tilastot perustuvat vuotuiseen Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimukseen (ATH), jonka kohteena on koko suomalainen aikuisväestö 20 ikävuodesta ylöspäin.
Kyseisten tilastojen mukaan Suomen aikuisväestöstä tupakoi vuonna 2017 päivittäin noin 13 prosenttia ja satunnaisesti 8 prosenttia. Viiden viime vuoden aikana päivittäin tupakoivien määrä on laskenut noin kolme prosenttiyksikköä tätä satunnaisemmin tupakoivien määrän noustessa samaan aikaan yhdellä prosenttiyksiköllä.
Kaikkiaan päivittäin tai satunnaisesti tupakoivien osuus aikuisväestöstä on laskenut vuosien 2012-2017 välillä vajaat kaksi prosenttiyksikköä, noin 23 prosentista 21 prosenttiin. Tilastokeskuksen väestötietojen mukaan kyseinen prosenttiosuus 20 vuotta täyttäneistä suomalaisista tarkoittaa noin yhdeksääsataatuhatta tupakoitsijaa.
Edellämainitut lukemat antavat mielenkiintoista lisävalaistusta STM:n tupakkapoliittisen työryhmän asettamaan tavoitteeseen ”estää erityisesti tupakoitsijoiden siirtymistä muiden ei-lääkkeellisten nikotiinituotteiden käyttäjiksi”.
Tilastojen valossa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että 900 000 suomalaista pyritään estämään käyttämästä vaarattomampia vaihtoehtoja kaikkein vaarallisimman sijasta.
