Vapers Finland ry:n kirje kansanedustajille tupakkatyöryhmän loppuraportista 5


Yhdistys toimitti tällä viikolla kansanedustajille seuraavan tupakkatyöryhmän raporttia koskevan kannanoton.

 

Otamme yhteyttä STM:n asettaman tupakkapoliittisen työryhmän vastikään julkistaman toimenpide-esityksen johdosta.

Koska medioissa pääsevät esille käytännössä pelkästään kyseisen työryhmän näkemykset tupakkapolitiikan kehittämiseksi, on vaarana, että kaikki käytettävissä olevat tupakkapoliittiset toimintamahdollisuudet eivät saa lainsäätäjiltä ansaitsemaansa huomiota. Tästä syystä tuomme ne esille näin suoran yhteydenoton kautta.

Työryhmän raportissa on se silmiinpistävä piirre, että siinä ei käsitellä käytännössä lainkaan kansainvälisessä tupakkapolitiikassa yhä merkittävämpään rooliin noussutta tupakoinnin haittojen vähentämisen mallia (tobacco harm reduction). Harm reduction -ajattelun lähtökohtana on korvata riskialtista toimintaa haitattomammilla vaihtoehdoilla, tässä tapauksessa tupakointia vähäriskisemmillä nikotiinituotteilla.

Tähän muualla maailmassa vilkasta keskustelua herättäneeseen tupakkapoliittiseen vaihtoehtoon ei työryhmän raportissa perehdytä millään tavalla. Sen sijaan siinä todetaan ykskantaan, että tavoitteena on ”estää erityisesti tupakoitsijoiden siirtymistä muiden ei-lääkkeellisten nikotiinituotteiden käyttäjiksi”.

Jyrkkää linjaa painotetaan myös raporttia koskevassa lehdistötiedotteessa: ”Tärkeää on estää tupakoinnin korvautuminen nuuskalla tai muilla uusilla tupakkatuotteilla, joita markkinoille tulee koko ajan lisää. On muistettava, että myös nämä tuotteet ovat erittäin haitallisia terveydelle”, toteaa työryhmän puheenjohtaja Ilkka Oksala.

Kyseinen käsitys on sanalla sanoen häkellyttävässä ristiriidassa kyseisten tuotteiden, etenkin nuuskan ja sähkösavukkeiden, terveysriskejä koskevaan tutkimustietoon ja asiantuntijanäkemyksiin nähden.

Sähkösavukkeista ei ole osoitettu merkittäviä terveyshaittoja. Haitta-aineiden määrät ja muut potentiaaliset riskitekijät ovat siinä määrin alhaiset, että kattavissa tutkimuskatsauksissa (Royal College of Physicians, Public Health England) sähkösavukkeiden pitkäaikaiskäytön riskien on arvioitu yltävän korkeintaan viiteen prosenttiin tupakoinnin riskeistä ja jäävän todennäköisesti huomattavasti tätäkin alemmaksi. Myös esimerkiksi yhdysvaltalaisen National Academies of Sciences, Engineering, and Medicine -tutkimuslaitoksen tuoreessa tutkimuskatsauksessa sähkösavukkeiden riskien todetaan jäävän kauas tupakoinnin terveysriskeistä.

Sama pätee myös Suomessa käytettyyn ns. ruotsalaistyyppiseen nuuskaan. Myöskään siitä ei ole laajoissa meta-analyyseissa löydetty erityisen merkittäviä terveysriskejä. Esimerkiksi viime syksynä Lancet-lehdessä julkaistussa, 26 vuoden tutkimustietoon perustuvassa tutkimuskatsauksessa nuuskan käyttäjillä ei havaittu kohonnutta sairastuvuusriskiä nuuskaamattomiin nähden.

Tämä pätee myös eräänlaisena nuuskan ”vakioriskinä” Suomessa esille nostettuun suusyöpään. Esimerkiksi Nicotine & Tobacco Research -lehdessä julkaistussa uunituoreessa tutkimuskatsauksessa ruotsalaistyyppisen nuuskan käytöllä ei havaittu yhteyttä suusyöpään. Sen sijaan esimerkiksi gutkan (etupäässä Etelä-Aasiassa käytetty suussakäytettävä tupakkatuote) käytön havaittiin yli kahdeksankertaistavan suusyöpäriskiä.

Kuten edellämainitusta esimerkistä ilmenee, savuttomien tupakkatuotteiden riskeissä esiintyy suurta vaihtelua. Onkin huomattava, että nuuska on oma, erillinen tuotteensa (snus), jonka riskiprofiili poikkeaa jyrkästi muiden suussakäytettävien tupakkatuotteiden riskeistä (purutupakka, gutka, mainpuri tobacco jne.). Tupakkapoliittiseen keskusteluun aktiivisimmin osallistuvilla suomalaisasiantuntijoilla on kuitenkin tapana niputtaa mitä erilaisimmat suussakäytettävät tupakkatuotteet yhteen ja puhua niistä julkisuudessa ”nuuskan” riskeinä.

Se, että tupakkatyöryhmä puhuu nuuskan ja sähkösavukkeiden kaltaisista tuotteista kaiken tutkimustiedon vastaisesti ”erittäin haitallisina”, ei ole omiaan herättämään luottamusta työryhmän asiantuntemusta ja objektiivisuutta kohtaan. Jos se antaa niiden riskeistä näin virheellisen käsityksen, voidaanko siltä odottaa myöskään oikeasuhtaista sääntelyä kyseisten tuotteiden suhteen?

Työryhmän julkilausumat ovatkin herättäneet tyrmistyneitä reaktioita ulkomaita myöten. Savuton Suomi -verkoston aihetta koskeva englanninkielinen Twitter-postaus on saanut osakseen negatiivisen palautteen vyöryn. Hämmästystä on herättänyt niin työryhmän käsitys vaihtoehtoisten tuotteiden riskeistä kuin ajatus siitä, että tupakoitsijoita tulisi estää vaihtamasta vaihtoehtoisiin nikotiinituotteisiin. Mm. Göteborgin yliopiston professori, ylilääkäri Agnes Wold kehottaa lakkauttamaan rahoituksen sellaiselta työryhmältä ”joka ei kykene tekemään eroa erittäin haitallisen tupakoinnin ja suhteellisen haitattoman nuuskan välillä”. Sähkösavuketutkimuksen eturintamaan kuuluva kardiologi tri Konstantinos Farsalinos pitää työryhmän näkemyksiä yksinkertaisesti ”uskomattomina” ja brittiläisen ASH:in taannoinen johtaja Clive Bates katsoo ryhmän jäsenten ”menettäneen järkensä”. Uusiseelantilainen kansanterveyden professori Marewa Glower toteaa, että ”on olemassa raja, missä kyseenalaistamattoman ryhmän ajattelu voi ajautua eräänlaisen mielipuolisuuden kierteeseen, ryhmä itse ajattelee olevansa oikeassa ja totuudenmukainen, mutta se on ’folie à plusieurs’ (joukkoharhaa)”.

Onkin huomattava, että Suomen jyrkkä harm reduction -vastaisuus edustaa kansainvälisesti katsottuna tupakkapoliittista äärilinjaa. Kuten yksi työryhmän jäsenistä, professori Heikki Hiilamo Suomen ASH:istä on todennut: ”Suomen tupakkapolitiikka torjuu jyrkästi – ehkä jyrkemmin kuin mikään muu maa maailmassa – haittojen vähentämisen”.

Tässä Hiilamo osuu oikeaan: siinä missä Suomessa tupakoinnin haittojen vähentäminen torjutaan tiukasti, muualla maailmassa harm reduction -malli on kasvattanut jatkuvasti suosiotaan. Se on jo noussut perinteisten tupakkapoliittisten keinojen rinnalle muun muassa sellaisissa tupakkapolitiikan kärkimaissa kuin Isossa-Britanniassa ja Uudessa-Seelannissa. Myös Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto FDA linjasi viime kesänä pyrkivänsä edistämään tupakoinnin korvautumista haitattomammilla vaihtoehdoilla. Juuri tällä viikolla ilmestyi Amerikan syöpäyhdistykseltä tupakkapoliittinen lausunto, jossa niinikään painotetaan, että ykkösprioriteettina on poltettavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen: tupakkasairaudet aiheutuvat savusta, eivät nikotiinista, joten on kriittisen tärkeää, että kuluttajia informoidaan vaihtoehtoisten nikotiinituotteiden huomattavasti alhaisemmasta riskitasosta. Esimerkiksi sähkösavukkeiden terveysriskien järjestö katsoo vertautuvan ennemmin lääkinnällisiin nikotiinikorvaustuotteisiin kuin poltettaviin savukkeisiin.

Tupakoinnin haittojen minimointi ei ole tuntematon ajatus Pohjoismaissakaan. Norjan kansanterveyslaitokselta valmistui viime vuoden lopulla monipuolinen katsaus harm reduction -mallin mahdollisuuksiin tupakkapoliittisena työkaluna (Evaluation of harm reduction as a strategic element in tobacco work). Ruotsissa ja Norjassa nuuskan myynti on sallittua, ja molempia maita käytetään kansainvälisestikin esimerkkeinä vaihtoehtoisten tuotteiden tupakointia syrjäyttävästä vaikutuksesta tupakoinnin laskiessa samaa tahtia nuuskan käytön kasvun kanssa. Nykyisin enää viisi prosenttia ruotsalaisista tupakoi päivittäin — Suomessakin tavoiteltu savuttomuuden rajapyykki on siis Ruotsissa jo saavutettu.

Sama kehityssuunta on toistunut myös sähkösavukkeiden kohdalla: tupakointi on kääntynyt aiempaa jyrkempään laskuun sähkösavukkeiden käytön kasvun rinnalla, etenkin niissä maissa, joissa sähkösavukkeiden sääntelyyn on suhtauduttu sallivasti. Samaan aikaan, kun sähkösavukkeet ovat syrjäyttäneet tupakointia tupakoitsijoiden keskuudessa, niiden käyttö tupakoimattomien (never-smokers) keskuudessa on pysynyt olemattomana. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, joissa sähkösavukesääntely on huomattavasti Suomea kevyempää, vain 0,1-0,5 prosenttia nuorista, jotka eivät ole koskaan tupakoineet, ilmoittaa käyttävänsä sähkösavukkeita säännöllisesti.

Tiukkaa sääntelypolitiikkaa harjoittaneissa maissa tupakoinnin väheneminen on ollut hitaampaa. Esimerkiksi poikkeuksellisen jyrkästä tupakka- ja nikotiinipolitiikastaan tunnetussa Australiassa tupakoinnin laskusuuntaus on ollut viimeiset kolme vuotta kokonaan pysähdyksissä.

Suomessa miesten tupakointi on THL:n tilastojen mukaan laskenut tällä vuosikymmenellä kolme-neljä prosenttiyksikköä. Naisten tupakointi on pysynyt samalla tasolla 2000-luvun puolivälistä lähtien. Savukkeiden verollisessa kulutuksessa ei ole tapahtunut muutosta kahteenkymmeneen vuoteen (THL Tilastoraportti 41/2017, liitetaulukko 11, s. 30).

On huolestuttavaa, että edellämainitun kaltaisia, eri nikotiinituotteiden käyttöön olennaisesti liittyviä kehityssuuntia, tutkimustuloksia ja keskinäistä vertailua ei käsitellä tupakkatyöryhmän raportissa millään tavalla, vaikka tupakkalaki koskee mitä suurimmassa määrin myös vaihtoehtoisten nikotiinituotteiden sääntelyä. Selitystä raportin kapea-alaisuudelle voidaan hakea tupakkatyöryhmän yksipuolisesta kokoonpanosta: peräti puolet sen kymmenhenkisestä jäsenistöstä koostuu nikotiinituotteiden vastaisen aktivistijärjestö Suomen ASH:in edustajista.

On jo demokraattisen lainsäädäntöprosessin kannalta kyseenalaista, että tulevaa lakia pohjustava työryhmä koostuu näin suuressa määrin yhden, vahvasti kantaaottavan aatteellisen järjestön edustajista. Järjestö tunnetaan muun muassa jyrkistä harm reduction -mallin vastaisista asenteistaan, mikä ei lupaa tälle kansanterveydellisesti tärkeälle aiheelle neutraalia ja tasapuolista käsittelyä työryhmän neuvottelupöydässä.

Suomen tupakkapoliittisen asiantuntijapiirin suppeus ja sisäänpäinlämpiävyys on johtanut tupakkapoliittisten näköalojen kaventumiseen ja äänenpainojen jatkuvaan radikalisoitumiseen. Kansainvälisesti katsottuna Suomen tiukka nikotiinipolitiikka on jäänyt harvinaiseksi poikkeusilmiöksi. Tämä näkyy muun muassa Suomen yleiseurooppalaisesta linjasta jyrkästi poikkeavassa sähkösavukesääntelyssä. Muualla EU:ssa makuaineiden käyttö sähkösavukenesteissä on lähes poikkeuksetta sallittua, samoin etämyynti vähintään maan rajojen sisällä.

Sähkösavukkeita ei myöskään muualla EU:ssa pääsääntöisesti joko veroteta lainkaan tai huomattavasti Suomea kevyemmin. Poikkeuksen säännöstä muodostaa Italia, missä on alusta asti kannettu huolta sähkösavukkeiden tupakointia syrjäyttävästä ja siten tupakkaveroa laskevasta vaikutusta. Siellä sähkösavukenesteiden veroa on nostettu jopa Suomen verotusta korkeammalle, 0,4 euroon millilitralta. Tämä on johtanut pelkästään kahden viime vuoden aikana sähkösavukkeiden käyttäjämäärän laskuun kahdesta miljoonasta noin miljoonaan tupakoitsijoiden määrän kasvaessa samanaikaisesti niinikään noin miljoonalla.

Poikkeuksellisen sähkösavukesääntelyn lisäksi missään muualla Euroopassa ei tunneta suomalaista erikoisuutta, nikotiinittomuuden tavoitetta. Syykin on ilmeinen: tupakoinnista eroon pääseminen on kansanterveydellisesti huomattavasti tärkeämpi tavoite, ja tupakointia korvaavat vähäriskiset nikotiinituotteet voivat merkittävällä tavalla edistää tämän tavoitteen saavuttamista.

Tämänkaltaiseen savuttomuuden ja nikotiinittomuuden tavoitteiden priorisointiin olisi kyettävä myös Suomessa ja saatettava sähkösavukesääntely asiaa koskevan tutkimustiedon ja muualla EU:ssa vallitsevan sääntelylinjan tasalle.

Tämä tarkoittaa vähintäänkin makuainekiellon ja maan sisäisen etämyyntikiellon purkamista. Kuten edellä on käynyt ilmi, sähkösavukkeiden säännöllinen käyttö tupakoimattomien nuorten keskuudessa on pysynyt olemattomana myös niissä maissa, joissa makuaineita on ollut vapaasti saatavissa. Sen sijaan niillä tiedetään olevan olennainen merkitys tupakoinnin lopettamisessa sähkösavukkeiden avulla. Etämyyntikielto puolestaan on johtanut siihen, että samaan aikaan, kun savukkeita myydään kattavasti kaikkialla Suomessa, sähkösavukkeita on saatavissa vain muutamista suurimpiin kaupunkeihin keskittyneistä erikoismyymälöistä.

Kaiken kaikkiaan on ilmeistä, että tupakkalakia pohjustavan työryhmän kokoonpanoa tulisi laajentaa siten, että kaikki kansainvälisesti noteeratut tupakkapoliittiset toimintamallit pääsisivät tasapuolisesti esille. On myös huolehdittava, että tupakkapoliittisina asiantuntijoina esiintyvät tahot antavat julkisuudessa totuudenmukaisen käsityksen aihepiiriä koskevasta tutkimustiedosta. On anteeksiantamatonta, että lakia valmisteleva asiantuntijaryhmä antaa suurelle yleisölle, medioille ja päättäjille ilmiselvästi väärää tietoa vaihtoehtoisten nikotiinituotteiden terveysriskeistä. Tämä on myös omiaan heikentämään Suomen tupakkapolitiikan uskottavuutta, sillä kyseinen tutkimustieto on laajalti tunnettua ja virheellisyydet siksi silmiinpistäviä.

Vetoammekin Teitä ottamaan edellä mainitut seikat huomioon tulevia tupakkapoliittisia toimenpiteitä harkitessanne. Nykytilanteessa asiantuntijanäkemyksiä on haettava myös Suomen rajojen ulkopuolelta ja varmistettava, että kansainvälisesti yhä laajempaa huomiota saanut tupakoinnin haittojen minimointiin tähtäävä malli saa myös Suomessa tasavertaisen kohtelun.

Tupakointi on siinä määrin merkittävä kansanterveydellinen ongelma, ettei yhtäkään mahdollisuutta haittojen vähentämiseksi pitäisi jättää hyödyntämättä. On ikävä kyllä hyvin tiedossa, että suuri osa tupakoitsijoista ei onnistu tupakoinnin lopettamisessa suositelluin hoitokeinoin. Monet eivät sitä niillä keinoin edes yritä. Nämä sadattuhannet suomalaiset nykyinen tupakkatyöryhmä yksinkertaisesti sivuuttaa: se jättäisi heille ainoaksi vaihtoehdoksi tupakoinnin, vaikka huomattavasti haitattomampiakin vaihtoehtoja olisi olemassa.

Kuten muistamme: tupakkatyöryhmän tavoitteena on estää erityisesti tupakoitsijoita vaihtamasta vaarattomampiin vaihtoehtoihin.

Kunnioittaen,

Päivi Arffman, FT
päätoimittaja/Vapers Finland ry
paivi.arffman@vapers.fi

Vapers Finland ry on tupakoinnin haittojen vähentämiseen tähtäävä kansalaisjärjestö, joka keskittyy etenkin sähkösavukkeiden kansanterveydelliseen potentiaaliin tupakointia korvaavana vaihtoehtona.

www.vapers.fi
info@vapers.fi


Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 

5 ajatuksia aiheesta “Vapers Finland ry:n kirje kansanedustajille tupakkatyöryhmän loppuraportista

  • Tom Jaala

    Erittäin asiallinen kirjoitus. Tämä pitäisi laittaa uutistoimistoihin ja jokaiseen lehteen!

    • Päivi Arffman

      Kiitokset palautteesta! Kaikki yhdistyksen lausunnot ja tärkeimmät uutisaiheet välitetään myös STT:lle ja päämedioille.

  • Sami

    Suomen suhtautuminen korvaaviin nikotiinituotteisiin on hullunkurista. Suomi menee omia latujansa, toiset omaansa, menestyksekästä sellaista. On outoa, kuinka tieteellisyyttä mielellään korostavassa Suomessa, ja sen mediassa, nikotiiniin, nuuskaan ja sähkösavukkeisiin suhtaudutaan niin epätieteellisesti.