Aika avata peli uudella alueella, nimittäin haastatteluilla. Pyrimme tasaisin väliajoin julkaisemaan haastatteluja suurten tai tunnettujen kauppojen taustalta, selvittämään vaikutusvaltaisten arvostelijoiden mietteitä sekä kurkistamaan arvostettujen modaajien kulisseihin. Mikäli sinulla on mielessäsi joku, josta haluaisit tietää enemmän niin otamme mielelämme vastaan juttuvinkkejä.
Mutta pidemmittä jaaritteluitta, avataan peli kaikkien tunteman FinnVapen taustajoukoista, kaupan toimitusjohtaja Petristä.
Kuka?
Nimi: Petri Mäntysalo
Ikä: <50
Työ: CEO, Costa Vapor S.L.
Koulutus: BBA (International Marketing)
Lempiruoka ja juoma: Liharuuat. Lempijuoma oli *Jallu, nykyään San Miguel 0.0%
Kauanko höyrytellyt: Kesästä 2011
Ensimmäinen laite: eGo-T
Lempilaite ja neste: Atmomixani 69, Rapid-tankki ja Tervalaku
Miten FinnVape sai alkunsa, kuinka kauan se on toiminut?
Alun perin ei ollut tarkoitus lähteä myymään sähkösavukkeita mitenkään isommin, vaan hyväksi havaittua tupakasta vieroituskeinoa tuputettiin kavereille omakustannushintaan. Tuotteet tilattiin Englantilaisista nettikaupoista. Laitteita saikin tilata paljon ja todettiin, että tässä voisi olla bisneksenkin paikka.
Ensimmäiset aloituspakkaukset Kiinasta tilattiin pelonsekaisissa tunnelmissa kesällä 2011. Riskillä otettiin hurjat 20 kpl, jotka toivottiin saatavan kaupaksi. Pian huomattiin, että valikoimaa pitää laajentaa myös varaosiin ja tuotteiden lukumäärä räjähti yli ilmaisen nettikauppaversion 10 tuotteen rajan.
Tuolloin laskettiin tarkasti, kannattaako ottaa maksullinen (40€/kk) versio käyttöön vai rajoittaa myytävien tuotteiden määrää.
Onneksi uskallettiin ottaa riski.
Ensimmäinen versio kaupasta avattiin syyskuussa 2011 ja isommalla valikoimalla lähdettiin liikkeelle tammikuussa 2012.
Lähes vuosi sitten avasitte suomalaisille tutun kaupan uudelleen Espanjassa, kuinka on vuosi mennyt? Miksi lähditte Suomesta?
Kauppahan lähti hyvään vauhtiin Suomessa, kunnes Valvira puuttui peliin ja teki yritystoiminnan jatkamisesta liian hankalaa. Aluksi pyristeltiin vastaan: perustettiin verkkokauppaa hallinnoimaan osakeyhtö Englantiin, vastailtiin selityspyyntöihin ja yritettiin muotoilla tuotekuvauksia Valviran pillin mukaan. Yritimme myös laajentaa valikoimaa nikotiinipitoisiin nesteisiin, mutta se kariutui FIMEAn ukaaseihin.
Ulkomaat alkoivat kajastaa ajatuksissa ja vaimon työkuvioiden napsahtaessa sopivasti, pakkasimme laukkumme, lähetimme varastomme kuorma-autolla Espanjaan ja lensimme etelään. Logistisesti parempi vaihtoehto olisi ollut Saksa, Hollanti tai vaikka Irlanti, mutta erinäisistä syistä johtuen päädyimme Espanjaan.
Nämäkin suunnitelmat meinasivat kariutua loppumetreille, kun sairastuin vakavasti kesäkuun alussa ja vietin kolme viikkoa Meilahden sairaalassa, joista kaksi viikkoa teholla. Lääkäreiden mukaan kävin ”kolkuttelemassa kuoleman porteilla”, mutta onneksi tällä kertaa minulle ei avattu…
Onneksi vaimo pysyi vahvana ja hoisi päivätyön ohella (sairaalassa vieralujen jälkeen) verkkokauppaa kaikkine huolinta- ja ALV-kommervenkkeineen niin tehokkaasti, ettei asiakkaat tainneet pahemmin huomata poissaoloani (en siis olekaan korvaamaton…).
Olin vielä elokuussakin melko ”huonossa hapessa”, mutta kauppa piti saada avattua ja sisulla mentiin.
Tilausmäärät lähtivät huimaan nousuun otettuamme nikotiininesteet valikoimiimme, onneksi saamme aina tarvittaessa pakkausapua ja tähän mennessä kaikki tilaukset on saatu aina viimeistään seuraavana arkipäivänä postitettua. Postin kulku Espanjasta Suomeen on välillä takkuillut, useimmiten kuitenkin Suomen päässä. Nykyisin postit noutaa meiltä DHL, joka lennättää ne Malagasta Deutsche Postin lajittelukeskukseen Frankfurtiin ja sieltä edelleen Itellan loppujakeluun.
Teillä kesä on mennyt oman, ensimmäisen kivijalkamyymälän avaamiseen Fuengirolaan, kuinka projekti on sujunut? Joko kauppa on auki?
Kauppa avattiin 16.7. ja paikalliset ovat ottaneet meidät hyvin vastaan, onhan meillä Aurinkorannikon laajin valikoima ja edullisimmat hinnat. Esimerkiksi eGo-kokeilupakkaus maksaa meillä 19,90€, kun se muissa paikallisissa liikkeissä vastaava maksaa 35 – 45€. Sinänsä liikkeen avaaminen oli meille enemmänkin ”kulttuuriteko” kuin bisneksen laajentaminen. Kivijalkaliikkeen kustannukset vuokrineen, palkkoineen, sotukuluineen jne. ovat paljon verkkokauppaa suuremmat ja myyntimäärät ovat alle 10% verkkokaupan myynneistä, mutta toistaiseksi tulot ovat lähes peittäneet kulut (jos kaupan avauskuluja ei lasketa…).
Kaupan avaaminen ei todellakaan ole mikään ”tosta noin vaan” juttu täällä Espanjassa, vaan vaati tonneittain byrokratiaa.
Minkälaista byrokratiaa? Miten yrityksen ja liikkeen avaaminen poikkeaa Espanjassa Suomesta?
Liiketilojahan on pilvin pimein tyhjillään, mutta niiden vuokraajien yhteystietojen löytäminen olikin sitten hankalampaa. Kun vihdoin löysimme sopivan tilan, alkoi avauslupahakemuksen valmistelu.
Kauppa piti olla valmiiksi kalustettu, jotta hakemuksen liitteeksi saatiin pohjapiirrustus ja valokuvat sisätiloista ja julkisivusta. Henkilökunnan WC:hen piti hommata lääkekaappi ja seinäänkiinnitettävät paperipyyheteline ja nestesaippuan annostelulaite. Liikuntarajoitteisille asiakkaille piti olla oma palvelutiski, vaikka liikkeen edustalla olevan jalkakäytävän kanttikivet ovat niin korkeat, ettei niistä pääse pyrätuolilla kulkemaan. Ja vaikka pääsisikin, niin keskelle jalkakäytävää istutetut puut ja lyhtypylväät kaventavat jalkakäytävää niin paljon, ettei siinä mahdu pyörätuolilla kulkemaan…
Kaupungin uusien julkisivusääntöjen mukaan kadun puolelle ei saa kiinnittää ilmastointilaitteiden ulkoyksikköjä, joten jouduimme ratkaisemaan myymälän viilennyksen lattialla seisovilla ilmastointikoneilla, joiden puhaltama kuuma ilma piti jotenkin johtaa ulos liikkeestä, jonka ulkoseinät ovat pääasiassa näyteikkunaa.
Viime viikolla pelätty kaupungin tarkastajakin vieraili liikkeessä, mutta huomautti vasta hakemuksen ensimmäisellä sivulla olevasta kirjoitusvirheestä, jonka korjaamiseen saatiin aikaa ”lomien yli” eli syyskuun 2. päivään. Tuolloin pidetään sitten varsinainen tarkastus.
Eroaako yrittäjän arki Espanjassa jollakin tavalla Suomen arjesta?
Ei varsinaisesti. Täällä alvit ja verot maksetaan kvartaaleittain ja meillä ne hoitaa sama asiointitoimisto (Gestoria), joka hoitaa kaiken asioinnin viranomaisten suuntaan puolestamme (tulli, verottaja, teleoperaattori, kaupungintalo, poliisi jne.) ja myös työsopimukset ja palkanlaskennan.
Päivät ovat pitkiä ja lomista saa vain haaveilla, viikossa työtunteja kertyy tuollaiset 90 – 100h. Perjantai-iltapäivä ja lauantaipäivä ollaan yritetty pitää vapaata, rannallakin ollaan keretty käymään tänä vuonna kerran.
Onko yhtään ikävä Suomeen?
Kyllä Suomessa on kiva käydä, mutta hintatasoa ei ole ikävä. Byrokratiasta huolimatta Espanja tuntuu suhtautuvan yrittäjiin paljon myötämielisemmin kuin Suomessa, jossa yrittäjiä rangaistaa joka käänteessä. Tietenkin meidän alamme on erityisen ikävässä asemassa Suomessa, kun virastot tekevät omilla laintulkinnoillaan tämän täysin laillisen liiketoiminnan harjoittamisen käytännössä mahdottomaksi.
Tietenkin meillä on ikävä perheenjäseniä ja sukulaisia Suomessa, mutta yllättäen he ovat vierailleet luonamme kiitettävän tiheästi.
Kuinka hyvin Espanjassa tunnetaan sähkösavuke ja näkyykö niitä katukuvassa usein?
Fuengirola on pieni ”tuppukylä”, jonne ”uudet kotkotukset” saapuvat hitaasti. Brittituristien lisäksi katukuvassa on alkanut näkyä myös paikallisia höyryttelijöitä, kun kaupunkiin on kesän aikana avattu meidän lisäksi neljä muuta liikettä.
Höyrähtäneistä 99% käyttää eGo-clearo yhdistelmää, modit ovat vielä suurta harvinaisuutta, vaikka meilläkin on myymälässä niitä tarjolla (jopa yksi Nemesis ja MISTer!).
Parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevassa Malagassa on jo toistakymmentä sähkötupakkakauppaa ja trendikkäässä Barcelonassa useampi kymmenen.
Fuengirolassa huomaa, että paikalliset paitsi tervehtivät tuttujaan kadulla, myös pysähtyvät juttelemaan: vaikka autolla keskelle risteystä. Paikallisväestön keskuudessa parasta mainontaa onkin ”viidakkorumpu”. Toistaiseksi olemme keskittäneet kaupan markkinoinnin pelkästään Facebookiin, jossa meillä on jo yli 600 tykkääjää. Sitä kautta sana on levinnyt ja asiakkaita on tullut Torremolinosta ja Cordobaa myöden ”kuulin sukulaiselta, että täältä saa edullisesti” –pohjalta.
Olette voimakkaasti painottaneet verkkokaupan valikoimaa pienemmän volyymin modeihin ja atoihin, onko tämä jatkossakin suunta ja tullaanko tuotevalikoimassa huomioimaan aloittelevia höyryttelijöitä?
En nyt sanoisi ihan noinkaan. Olemme alusta asti yrittäneet tarjota helppoja ratkaisuja höyryttelyn aloittamiseen, mutta olemme yrittäneet myös tarjota tuotteita ”edistyneemmille” harrastajille. Tämä tulee olemaan myös jatkossa linjamme. Viime aikoina olemme tosin laajentaneet modivalikoimaa tuonne High End Modien suuntaan ja yrittäen tarjota myös suomalaisia tuotteita kasvavalle kansainväliselle asiakaskunnallemme. Myös nestevalikoimaan tullaan panostamaan entistä enemmän, vaikka varastotilat alkavat taas kerran käydä ahtaiksi.
Onko sinulla paljastaa Vapers.fi:n lukijoille jotain, mitä emme vielä tiedä?
Olen tosi huono pitämään salaisuuksia ja tästä on jo tainnut jonnekkin vuotaa tietoa, mutta tuomme lähiviikkoina Euroopan markkinoille kaksi mielenkiintoista jenkkinestemerkkiä: The Standard ja Jameson’s Irish Vapejuice. Muita elokuun uutuuksia ovat Shisha-nesteet, Halo-nesteet ja Pipe Sauce –nesteet.
Kiitoksia haastattelusta, voisitteko vielä lähettää terveiset lukijoillemme?
Olkaa huomaavaisia höyryttelijöitä, julistakaa höyryttelyn ilosanomaa ja nauttikaa elämästä!
Finnvape haluaa osoittaa tukensa Vapers.fi -yhteisölle ja solmi yhteistyösopimuksen, joka mahdollistaa laajan toimimisen jatkossakin sekä mahdollistaa lukijoillemme pienen alennuksen verkkokaupasta