Britanniassa julkaistiin heinäkuussa suomalaista Käypä hoito -suositusta vastaava NICE-ohjeistus koskien tupakoitsijoita, jotka ovat haluttomia tai kykenemättömiä lopettamaan tupakointia tai haluavat lopettaa sen mutteivät luopua nikotiinin käytöstä.
Suositusten mukaan kyseisiä tupakoitsijoita tulee:
– kannustaa kokeilemaan tupakkaa korvaavia nikotiinituotteita
– informoida, että tupakoinnin terveyshaitat aiheutuvat pääasiallisesti muista tupakansavun sisältämistä aineista kuin nikotiinista
– auttaa hankkimaan lääkehyväksyttyjä nikotiinikorvaustuotteita
– ohjeistaa, että kaikki tupakkaa korvaavat nikotiinituotteet, kuten sähkösavukkeet, eivät ole lääkehyväksyttyjä, joten niiden tehokkuutta, turvallisuutta ja laatua ei voida taata, mutta ne ovat todennäköisesti vaarattomampia kuin poltettavat savukkeet.
Lisäksi tulee varmistaa, että terveydenhoitoalan ammattilaiset on koulutettu tarjoamaan ja selittämään tupakoinnin haittoja vähentävää lähestymistapaa tupakoitsijoille, jotka eivät ole halukkaita tai valmiita tupakoinnin lopettamiseen.
Suomalaisesta Käypä hoito -suosituksesta poiketen NICE-suositus tuo myös lääkehyväksymättömät nikotiinituotteet terveydenhoitoalan ohjeistuksen piiriin. Toisin kuin Suomessa, niiden käyttöön ei suhtauduta kielteisesti, vaan varovaisen hyväksyvästi tupakkaa vaarattomampana vaihtoehtona.
Merkittävä ero suomalaiseen terveys- ja tupakkapolitiikkaan nähden on myös se, että tupakoitsijoille on tehtävä tiettäväksi nikotiinin käytön vähäriskisyys tupakoinnin muihin haittoihin nähden.
Suomessa tämänkaltainen tupakoinnin haittojen vähentämiseen tähtäävä hyöty-haittavertailu loistaa edelleen poissaolollaan. STM on suoranaisesti linjannut tupakkapoliittisessa toimenpidesuunnitelmassaan, että ”haittoja vähentävien tuotteiden pääsy markkinoille estetään”.
Lääkäriseura Duodecimin pääsihteeri Matti Rautalahti puolestaan luonnehtii kesäkuussa Suomen ASH:in sivustoilla julkaisemassaan blogikirjoituksessa tupakoinnin ja höyryttelyn välistä riskivertailua ”itsensä pettämiseksi”, sillä ”miltei mikä tahansa on vähemmän haitallista kuin tupakointi”. (Asiasta tarkemmin täältä).
Vaikka nikotiinin terveysriskien tiedetään olevan marginaalisia tupakoinnin kokonaisriskeihin nähden, nikotiinin käyttöön suhtaudutaan Suomessa liki samanveroisena ongelmana tupakoinnin kanssa.
Viimeisimpänä esimerkkinä tästä mainittakoon Suomen ASH:in taannoinen twitter-kommentti koskien Iso-Britannian ASH:in toukokuussa julkistamia tilastoja, joiden mukaan puoli miljoonaa brittiä oli lopettanut tupakoinnin sähkösavukkeiden avulla viime vuoden aikana. Suomen ASH sivuutti nämä 500.000 tupakasta eroon päässyttä brittiä toteamuksella: ”Ja kuinka moni näistä jatkaa höyryttelyä, ts. on nikotiinikoukussa?”.
Jo tätä ennen Suomen ASH oli tehnyt tiettäväksi, ettei se usko tupakoinnin haittojen vähentämiseen vaan ainoastaan tupakkatuotteiden – joihin Suomen ASH siis sisällyttää myös höyrykkeet – käytön lopettamiseen kokonaan.
Pitkäaikaisen tutkimustiedon perusteella kuitenkin tiedetään, että vain noin kymmenesosa tupakoitsijoista pääsee pysyvästi eroon tupakoinnista suositelluin lopettamismenetelmin. Käytännössä kielteinen suhtautumistapa tupakoinnin haittoja vähentäviin tuotteisiin tarkoittaa sitä, että Suomen terveysviranomaiset ja tupakanvastaiset toimijat jättävät 90%:lle tupakoitsijoita jäljelle vain yhden vaihtoehdon: tupakoinnin jatkamisen.
Tupakkapolitiikka lienee Suomen terveyspolitiikan ja lainsäädännön ainoa osa-alue, missä tietoisesti suositaan kaikkein vaarallisimman vaihtoehdon markkina-asemaa ja kulutusta vaarattomampien vaihtoehtojen sijasta.
Lähde: https://www.nice.org.uk/guidance/qs92/resources/guidance-smoking-harm-reduction-pdf
Upeeta! Suomessa viralliset tahot ovat niin hitaita, jäykkiä ja tulevat aina jälkijunassa kaikessa. Hyvä Englanti!