— Kansainvälinen keskustelu tupakoinnin haittojen vähentämisestä on kiihtynyt viime vuosina, toteaa Lundin yliopiston tutkija, ylilääkäri Stefan Willers Läkartidningen-lehdessä. — Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto FDA sekä Britannian terveysviranomaiset ovat viime vuosina omaksuneet ns. harm reduction -ajattelun minimoidakseen tupakoinnista aiheutuvia haittoja.
Viime aikoina harm reduction -mallin hyödyntäminen tupakkapolitiikassa on alkanut nousta yhä näkyvämmin esiin myös Pohjoismaissa. Norjan kansanterveyslaitos julkaisi vuoden vaihteessa aiheesta laajan raportin ”Evaluation of harm reduction as a strategic element in tobacco work”. Alkusysksystä norjalainen terveysviranomainen Helsedirektoraten kehotti huomioimaan haittoja vähentävän mallin aiempaa paremmin tupakkapolitiikassa ja viestittämään julkisuudessa selvemmin eri nikotiinituotteiden riskien välisistä eroista.
Norjan terveysministeri totesi taannoin, että ”tupakka- ja nikotiinituotemarkkinoilla on parhaillaan käynnissä nopea tuotekehitys. Hallitus haluaa, että tupakoitsijoilla, jotka eivät onnistu lopettamaan muilla keinoin, on mahdollisuus valita haittoja vähentäviä tuotteita. Samanaikaisesti on varmistettava, että kyseiset tuotteet eivät houkuttele uusia käyttäjiä lasten ja nuorten keskuudessa”.
Ruotsissa keskustelua tupakoinnin haittojen vähentämisestä vähäriskisemmällä vaihtoehdolla on käyty jo pitkään, liittyen etupäässä siellä yleistyneeseen nuuskan käyttöön. Tuoreessa Läkartidningen-lehden numerossa nostetaan esiin myös muut vaihtoehtoiset nikotiinituotteet, kuten sähkösavukkeet ja heat not burn -tuotteet. Jälkimmäiset poikkeavat sähkösavukkeista siinä suhteessa, että niissä käytetään edelleen tupakkaa. Perinteisistä savukkeista poiketen heat not burn -laitteissa tupakkaa kuitenkin polttamisen sijasta pelkästään lämmitetään, mistä johtuen ne eivät tuota palamiskaasuja.
Harm reduction -malli minimoi riskejä silloin, kun niitä ei voida poistaa kokonaan
Tupakoinnin haittojen vähentämiseen tähtäävän strategian perusajatuksena on korvata tupakointia haitattomammilla vaihtoehdoilla silloin, kun tupakoinnin lopettaminen ei muilla keinoin onnistu, toteaa keuhko- ja allergia-asiantuntija, ylilääkäri Stefan Willers Läkartidningenissä. Koska riskit eivät haittojen vähentämisen mallissa poistu kokonaan, keskeinen kysymys vaihtoehtoisten tuotteiden hyödyntämisessä on niiden edustama riskitaso.
— Nikotiinin haitallisuus yliarvioidaan sekä suuren yleisön että terveydenhuollon piirissä. Riippuvuutta aiheuttavaa vaikutusta lukuunottamatta on hyvin vähän tutkimuksellista näyttöä, että nikotiini itsessään olisi erityisen haitallista.
Kaikkein haitattomimpia tupakointia korvaavia tuotteita ovat lääkinnälliset nikotiinituotteet. Niiden ongelmana on kuitenkin muun muassa heikko nikotiininvälitys, minkä johdosta ne eivät toimi kaikkien tupakoitsijoiden kohdalla parhaillakaan tupakoinnin lopettamisen tukitoimilla.
Nuuskan ja muiden suussakäytettävien tupakkatuotteiden riskit vaihtelevat tuotteesta riippuen. Yhteistä niille Willersin mukaan on, että ne kaikki vähentävät merkittävästi terveysriskejä tupakointiin nähden. Kaikkein matalin riski on ns. ruotsalaistyypisellä nuuskalla, mistä on valmistusprosessissa vähennetty haitta-aineiden määrää muihin vastaaviin tuotteisiin nähden.
— Vastikään julkaistussa laajamittaisessa epidemiologisessa tutkimuksessa ei löydetty tutkimusnäyttöä siitä, että ruotsalainen nuuska lisäisi käyttäjien sairastavuusriskiä lainkaan, Willers toteaa.
Myös sähkösavukkeista on Willersin mukaan nykypäivänä saatavilla jo suhteellisen paljon tutkimustietoa. Lisätutkimusta etenkin pitkäaikaisvaikutuksista kaivataan edelleen, mutta tupakoinnin vaihtaminen sähkösavukkeisiin on todennäköisesti tupakoinnin jatkumista parempi vaihtoehto. — Englannin terveysviranomaiset arvioivat sähkösavukkeiden riskien jäävän noin 95-prosenttisesti tupakointia pienemmiksi. Tästä johtuen brittiviranomaiset tukevat tupakoinnin vaihtamista sähkösavukkeisiin niiden tupakoitsijoiden keskuudessa, jotka eivät onnistu siinä perinteisin keinoin.
Viimeisimpien tietojen mukaan Britanniassa on 3,2 miljoonaa sähkötupakoitsijaa. Käyttäjäkunta koostuu enimmäkseen aiemmin tupakoineista, joista reilu puolet, 1,7 miljoonaa, on lopettanut perinteisten savukkeiden käytön kokonaan. Sähkösavukkeiden käytön kasvun rinnalla brittien tupakointi on vähentynyt.
Sähkösavukkeiden käyttö on kohdannut myös vastarintaa. Niiden on muun muassa pelätty tekevän tupakointia muistuttavasta toiminnasta uudelleen hyväksyttävää ja houkuttelevan tupakoimattomia nuoria sähkötupakoinnin kautta tupakointiin. Usein korostetaan, että pitkäaikaistutkimuksen puuttuessa kaikkia sähkösavukkeiden terveysriskejä ei voida vielä tarkkaan tuntea. Niiden on myös pelätty tuovan mukanaan uusia terveysriskejä, sillä ”haitta-aineiden määrä ei niissäkään ole nolla”, kuten Willers toteaa.
Toistaiseksi sähkösavukkeista koituvista terveyshaitoista ei Willersin mukaan ole ilmaantunut vakuuttavaa näyttöä. Tästä, kuten muistakin edellä mainituista sähkösavukkeiden riskitekijöistä, on kuitenkin Willersin mielestä vielä syytä saada tarkempaa tietoa ennen kuin sähkösavukkeita voidaan suositella terveydenhuollon taholta virallisesti hyväksyttynä tupakoinnin lopettamismenetelmänä.
Myös ns. heat not burn -tuotteista saadut tutkimustulokset viittavat siihen, että niiden terveysriskit jäisivät 90-95 -prosenttisesti perinteisiä savukkeita pienemmiksi. Tutkimustulokset ovat olleet yhdenmukaisia sekä teollisuuden omissa että riippumattomien tutkimuslaitosten, mm. Yhdysvaltojen FDA:n, suorittamissa tutkimuksissa.
Heat not burn -tuotteiden käyttö on yleistynyt etenkin Japanissa. Niiden arvioidaan vallanneen muutamassa vuodessa miltei 20 prosentin markkinaosuuden tupakkatuotteiden kokonaismyynnistä Japanissa.
— Käyttäjät ovat laajalti entisiä tupakoitsijoita, joista suurin osa on siirtynyt tupakoinnista kokonaan heat not burn -tuotteisiin, Willers toteaa.
Eri nikotiinituotteilla erilainen riskitaso
Harm reduction -tupakkapolitiikan lähtökohtana on ajatus siitä, että tupakkasairaudet ja -kuolleisuus eivät aiheudu nikotiinin käytöstä itsessään vaan sen nauttimisesta savun kautta, toisin sanoen tupakan polttamisesta. Haittojen vähentämisen mallissa tupakoitsijoille annetaan mahdollisuus käyttää nikotiinia ilman tupakansavun terveydelle tuhoisia haitta-aineita. Willers ryhmittelee eri nikotiinituotteiden käyttömuodot haitallisimmasta haitattomimpaan seuraavasti:
- tupakointi
- suun tai nenän kautta käytettävät savuttomat tupakkatuotteet
- sähkösavukkeet ja heat not burn -tuotteet (eivät tuota savua)
- suussakäytettävät savuttomat tupakkatuotteet, joissa on alhainen nitrosamiinitaso (ts. ruotsalainen nuuska)
- lääkinnälliset nikotiinituotteet
Willers ei ole vielä valmis nostamaan vaihtoehtoisia nikotiinituotteita virallisesti suositeltujen tupakoinnin lopettamismenetelmien joukkoon Ruotsissa, mutta kehottaa tarkkailemaan kiinteästi kyseisen kaltaisten suositusten vaikutusta Englannissa ja yleensäkin seuraamaan aihepiiriä systemaattisesti myös Ruotsin viranomaisten taholta.
— Tietyille potilasryhmille, kuten keuhkoahtaumapotilaille, jotka eivät onnistu lopettamaan tupakointia useista hoitoyrityksistä huolimatta, tulisi jo nyt suositella vaihtoehtoisia nikotiinituotteita viimeisenä keinona tupakoinnista eroon pääsemiseksi.
Lähteet
Norwegian Institute of Public Health: Evaluation of harm reduction as a strategic element in tobacco work. 2017.
Helsedirektoratet: Folkehelse og bærekraftig samfunnsutvikling. Helsedirektoratets innspill til videreutvikling av folkehelsepolitikken, s. 111-112. 2018.
Written question from Åshild Bruun-Gundersen (FrP) to the Minister for the Elderly and Public Health. 31.10.2018.
Willers, Stefan: »Skademinimering« är ett omdiskuterat alternativ för dem som inte kan sluta röka. Läkartidningen 29.10.2018.
ASH (UK): Use of e-cigarettes (vapourisers) among adults in Great Britain. September 2018.