Yhdistyksen asiantuntijalausunto Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle koskien Hallituksen Esitystä 216 / 2016, joka on valiokunnan käsittelyssä 7.12.2016.
Sähkösavukelaitteissa käytettävien säiliöiden tilavuutta koskevat rajoitukset (24§)
Kyseisen rajoituksen säätämisessä on puutteellisesti tarkasteltu sen oikeasuhtaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Rajoituksen tarkoituksena on estää hengenvaarallisen nikotiiniyliannostuksen saantia suun kautta nautittuna.
Lähtökohtaisesti suun kautta annostellun nikotiiniannoksen hengenvaarallisuus on kuitenkin lähes mahdotonta johtuen yliannostuksen aiheuttamasta voimakkaasta oksennusrefleksistä. Tiedossa myös on useita tapauksia, joissa nikotiinia on nautittu laskennallisesti hengenvaarallisia annoksia, mistä uhri on kuitenkin selvinnyt ilman pysyvää vahinkoa suhteellisen lyhyessä ajassa. [1].
Lisäksi on huomattava sähkösavukenesteiden alhainen nikotiinipitoisuus. Kemikaalien turvallisuusarviointeja tekevän tutkimuslaitos Bibran mukaan nikotiininesteet sijoittuvat aina viiden prosentin nikotiinipitoisuuteen asti alimpaan riskiluokkaan (CLP4) mihin kuuluvat esimerkiksi miedot pesunesteet.
Tupakkatuotedirektiivin mukaisesti korkeintaan kaksi prosenttia nikotiinia sisältävät nesteet eivät Bibran raportin mukaan yllä oraaliselta ja dermaaliselta toksisuudeltaan CLP-luokitukseen lainkaan. [2].
Ensisijaisesti vastuu lasten turvallisuudesta ja valvonnasta on kuitenkin huoltajilla, ei lainsäädännön tasolla. Minkään muun tuotteen kokoa ei säännellä sen mahdollisen myrkytysvaaran perusteella vaan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti asetetaan tarvittaessa pienin mahdollinen sääntelytoimi tavoitteen saavuttamiseksi eli varoitusmerkinnät ja lapsiturvallinen mekanismi.
Moni arkipäiväinen kemikaali on vastaavalla tavalla lapselle myrkyllistä (esim etyleeniglykoli, metanoli, etanoli, liuottimetja monet pesuaineet) mutta niiden pakkauskokoja ei ole vastaavalla tavalla rajoitettu.
Lisäksi sähkösavukelaitteissa käytettäville säiliöille säädetty tilavuus on mielivaltainen suhteessa täyttösäiliöiden sallittuun kokoon.
Täyttösäiliöiden maksimikoko on kymmenen millilitraa mikä voi sisältää kaksisataa milligrammaa nikotiinia ja pullon avaamisyritys on lapselle intuitiivisempaa (selkeästi erottuva korkki) kuin laitteen nestesäiliön.
Täyttösäiliöiden ja laitteissa käytettävien säiliöiden kokorajoituksia on perusteltu identtisesti: niiden tavoite on sama ja molempia koskevat samat lapsiturvallisuuteen, rikkoutumattomuuteen ja vuotamattomuuteen liittyvät vaatimukset, jolloin niitä tulisi yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti myös kohdella samalla tavalla eli asettaa myös laitteiden säiliöille täyttösäiliöitä vastaava maksimitilavuus.
Poikkeuksia suhteellisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatteisiin ei ole objektiivisesti perusteltu eikä sähkösavukelaitteiden säiliökoon rajoittamista viisinkertaisesti täyttösäiliötä pienemmäksi näin ollen ole osoitettu tavoitteeseen nähden tarpeenmukaiseksi ja oikeasuhtaiseksi toimenpiteeksi.
Ilmoituksia koskeva siirtymäsaäännös (121§)
Suomen lainsäädäntöön lisätty ilmoituksia koskeva siirtymäsäännös ei vastaa direktiivissä asetettua sanamuotoa. Direktiivin mukainen säännös käyttäisi termiä ”jotka on saatettu markkinoille” ja direktiivin mukaan määritellään seuraavasti:
”40) ’markkinoille saattamisella’ tuotteiden asettamista unionissa sijaitsevien kuluttajien saataville, niiden valmistuspaikasta riippumatta, maksusta tai ilman maksua, mukaan luettuna etämyynnin kautta. Rajatylittävän etämyynnin tapauksessa katsotaan, että tuote on saatettu markkinoille siinä jäsenvaltiossa, jossa kuluttaja sijaitsee;”
Suosittelemme, että 121§ korjataan vastaamaan direktiivin todellista sisältöä ja yllä oleva määritelmä lisätään lakiin.
Määritelmät (2§)
Osa tupakkalain sisältämistä määritelmistä ei vastaa sisällöltään direktiivin sanamuotoja ja on omiaan luomaan tilanteen, jossa oikeusvarmuuden rikkominen on mahdollista siltä osin ettei elinkeinonharjoittaja pysty etukäteen päättelemään kuuluuko tuote tupakkalain soveltamisalaan vai ei.
Esimerkiksi Suomen lisäämä kohta höyrystettäväksi tarkoitetusta nikotiinittomasta nesteestä on luomassa tilanteen, jossa mahdollisesti nestemäiselle elintarvikkeelle ollaan asettamassa veroa 300 euroa litralta tietyntyyppisissä liikkeissä, vaikka identtistä tuotetta saa myydä missä tahansa muualla elintarvikkeen verokannalla.
Kyseistä määritelmää tulisi tarkentaa siten, että siinä tulisi selväksi, ettei se koske esimerkiksi elintarvikkeita tai muita tupakkalain ulkopuolisia tuotteita vain sen takia että ne ovat nestemäisiä, jotta tämänkaltaiselta mielivaltaisuudelta vältyttäisiin.
Savuttomien tupakka- ja nikotiinituotteiden sääntely
Tupakointi on yksi keskeisimmistä sairastavuutta ja ennenaikaisia kuolemia aiheuttavista riskitekijöistä länsimaissa. Tupakkasairaudet aiheutuvat pääasiallisesti tupakan palamisprosessissa syntyvistä haitta-aineista mistä johtuen tupakoitsijoita tulee kannustaa savuttomuuteen kaikin mahdollisin keinoin.
Savuttomien tupakkatuotteiden on havaittu vähentävän merkittävällä tavalla poltettavien tupakkatuotteiden kulutusta, passiivisen tupakoinnin haittoja ja tupakkasairauksien ja -kuolemien määrää. Tästä on saatu vahvaa pitkäaikaisnäyttöä naapurimaistamme Ruotsista ja Norjasta, joissa molemmissa tupakoinnin laskusuuntaus on jatkunut voimakkaana nuuskan käytön kasvun rinnalla siinä missä Suomessa tupakoinnin väheneminen hidastui näihin nähden selvästi vuonna 1995 voimaanastuneen nuuskan myyntikiellon myötä. [3].
Ruotsin miesväestön keskuudessa nuuskan käyttö ohitti tupakoinnin jo ennen vuosituhannen vaihdetta ja tänä päivänä ruotsalaismiehistä tupakoi päivittäin enää yhdeksän prosenttia. Suomalaismiehistä tupakoi tähän nähden lähes kaksinkertainen määrä, 17 prosenttia.
Nuuskan, erityisesti ns. pohjoismaisen nuuskan, ja muiden savuttomien nikotiinituotteiden terveysriskit ovat huomattavasti savukkeita pienemmät: niiden arvioidaan tyypillisesti jäävän alle kymmeneen prosenttiin tupakoinnin terveysriskeistä [4,5]. Tupakkaperäinen sairastuvuus ja kuolleisuus ovatkin Ruotsin miesväestön keskuudessa selvästi muuta Eurooppaa alhaisemmalla tasolla. [6,7].
Näistä syistä johtuen Euroopan komission päätös rajoittaa Suomen tupakkalaissa sääntelyn kohteeksi asetettujen savuttomien tupakkatuotteiden määritelmää on askel oikeaan suuntaan. Savuttomiin tupakka- ja nikotiinituotteisiin kohdistuva sääntely jää kuitenkin edelleen valitettavan epäsuhtaiseksi poltettaviin tupakkatuotteisiin nähden.
Poltettavia tupakkatuotteita on vapaasti saatavilla kaikkialla Euroopassa. Sen sijaan savuttomien nikotiinituotteiden myynti on joko kielletty kokonaan (suussa käytettäväksi tarkoitettu nuuska, Suomessa myös nenänuuska ja purutupakka) tai niiden saatavuutta ja käytettävyyttä tupakkaa korvaavana tuotteena on pyritty kaikin tavoin heikentämään (sähkösavukkeet, joihin etämyynti- ja makuainekiellot vaikuttavat huomattavasti raskaammin kuin savukkeisiin).
Runsas neljännes eurooppalaisista käyttää tupakkatuotteita. Suomessa päivittäin tai satunnaisesti tupakoi noin 900 000 minkä lisäksi kuusikymmentä prosenttia nuorista kokeilee tupakointia täysi-ikäisyyteen mennessä. Tällä hetkellä kaikki em. tupakka- ja nikotiinituotteiden kulutus ohjataan EU:ssa ja etenkin
Suomessa tupakkapoliittisin toimin kaikkein vaarallisimpaan vaihtoehtoon, savukkeisiin.
Kaikkein vaarallisinta vaihtoehtoa suosiva lainsäädäntö on juridisesti ja kansanterveydellisesti paradoksaalinen eikä vastaavaa toimintamallia tunneta millään muulla lainsäädäntöalueella. Käytännössä kymmeniä miljoonia tupakoitsijoita estetään siirtymästä poltettavista tupakkatuotteista monin verroin haitattomampiin vaihtoehtoihin vaikka perinteisten tupakoinnin lopettamismenetelmien tehokkuus tiedetään heikoksi.
Toivoisimmekin, että jatkossa Suomi olisi EU:ssa eturintamassa oikaisemassa tämänkaltaista ristiriitaista ja epäsuhtaista sääntelyä sen sijaan, että se pyrkisi toistuvasti jyrkentämään tätä epäsuhtaa vielä entisestäänkin ja aina poltettavien tupakkatuotteiden eduksi.
Savuttoman Suomen ja Euroopan puolesta, Vapers Finland ry
Viitteet
1. Scientific Errors in Proposed EU Tobacco Products Directive. Nicotine Science and Policy 17.1.2014. https://nicotinepolicy.net/n-s-p/672-scientific-errors-in-proposed-eu-tobacco-products- directive
2. ECITA: How Toxic Is E-Liquid? July 2104. http://ecita.org.uk/ecita-blog/how-toxic-e-liquid
3. Rodu, Brad: The Swedish Snus Experience Isn’t Finnished.25.9.2014. http://rodutobaccotruth.blogspot.fi/2014/09/the-swedish-snus-experience-isnt_24.html
4. Levy, DT (et al.): The relative risks of a low-nitrosamine smokeless tobacco product compared with smoking cigarettes: estimates of a panel of experts. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev. 2004 Dec;13(12):2035-42. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15598758
5. Tobacco Advisory Group of Royal College of Physicians: Protecting Smokers, Saving Lives: The Case for a Tobacco and Nicotine Regulatory Authority. Salisbury 2002. http://bit.ly/2cYKEJ5
6. Ramström L, Wikmans T.: What can be accomplished by reducing smoking prevalence: the Swedish example. Conference Paper. ICTPC’13 -International Conference on Tobacco Prevention and Control Lisboa,14 -15 November 2013. http://bit.ly/2cySreY
7. Foulds, J. (et al.): Effect of smokeless tobacco (snus) on smoking and public health in Sweden. Tobacco Control 2003;12:349–359. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1747791/pdf/v012p00349.pdf