Tupakkapoliittinen työryhmä: tupakoinnin vaihtaminen vaarattomampiin vaihtoehtoihin estettävä 3

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama tupakkapoliittinen työryhmä julkaisi tällä viikolla esityksensä tupakkapolitiikan tiukentamiseksi entisestään. Esitys on siinä määrin laaja kokoelma uusia rajoituksia, että aiheesta tarkemmin tulevassa lausunnossamme. 

Tässä vaiheessa nostettakoon esiin työryhmän kannanottojen silmiinpistävin piirre: jyrkän kielteinen kanta tupakoinnin haittojen vähentämiseen haitattomampien vaihtoehtojen avulla (ns. harm reduction -malli).

Työryhmä muun muassa katsoo, että uusien tupakka- ja nikotiinituotteiden verotusta tulisi kehittää tavoitteena vähentää niiden käyttöä ja estää erityisesti tupakoitsijoiden siirtymistä muiden ei-lääkkeellisten nikotiinituotteiden käyttäjiksi.

— Tärkeää on estää tupakoinnin korvautuminen nuuskalla tai muilla uusilla tupakkatuotteilla, joita markkinoille tulee koko ajan lisää, toteaa ryhmän puheenjohtaja Ilkka Oksala. — On muistettava, että myös nämä tuotteet ovat erittäin haitallisia terveydelle.

Käsitys on suorastaan hämmentävässä ristiriidassa kyseisiä tuotteita, etenkin nuuskaa ja sähkösavukkeita, koskevaan tutkimustietoon ja asiantuntijanäkemyksiin nähden. 

Sähkösavukkeista ei ole osoitettu merkittäviä terveyshaittoja. Haitta-aineiden määrät ja muut potentiaaliset riskitekijät ovat siinä määrin alhaiset, että kattavissa tutkimuskatsauksissa (Royal College of Physicians, Public Health England) sähkösavukkeiden riskien on arvioitu jäävän korkeintaan viiteen prosenttiin tupakoinnin riskeistä. Myös esimerkiksi yhdysvaltalaisen National Academies of Sciences, Engineering, and Medicine -tutkimuslaitoksen tuoreessa tutkimuskatsauksessa sähkösavukkeiden riskien todetaan jäävän kauas tupakoinnin terveysriskeistä. 

Sama pätee myös Suomessa käytettyyn ns. ruotsalaistyyppiseen nuuskaan. Myöskään siitä ei ole laajoissa meta-analyyseissa löydetty erityisen merkittäviä terveysriskejä. Esimerkiksi viime syksynä Lancet-lehdessä julkaistun, 26 vuoden tutkimustietoon perustuvan tutkimuskatsauksen mukaan nuuskan käyttäjillä ei havaittu kohonnutta sairastuvuusriskiä nuuskaamattomiin nähden. 

Tämä pätee myös eräänlaisena nuuskan ”vakioriskinä” Suomessa esille nostettuun suusyöpään. Esimerkiksi uunituoreessa, Nicotine & Tobacco Research -lehdessä julkaistussa tutkimuskatsauksessa ruotsalaistyyppisen nuuskan käytöllä ei havaittu yhteyttä suusyöpään. Sen sijaan esimerkiksi gutkan (etupäässä Etelä-Aasiassa käytetty suussakäytettävä tupakkatuote) käytön havaittiin yli kahdeksankertaistavan riskiä sairastua suusyöpään. 

Kuten jo edellämainitusta esimerkistä käy ilmi, savuttomien tupakkatuotteiden riskeissä esiintyy suurta vaihtelua. Tästä syystä myös suomalaisasiantuntijoiden olisi jo korkea aika luopua pitkään jatkuneesta tavasta niputtaa mitä erilaisimpien suussakäytettävien tupakkatuotteiden riskit yhteen ja puhua niistä ”nuuskan” riskeinä. Nuuska on oma, erillinen tuotteensa (snus), jonka riskiprofiili poikkeaa jyrkästi muiden suussakäytettävien tupakkatuotteiden riskeistä (purutupakka, gutka, mainpuri tobacco jne.).

Se, että tupakkatyöryhmän puheenjohtaja puhuu nuuskan ja sähkösavukkeiden kaltaisista tuotteista kaiken tutkimustiedon vastaisesti ”erittäin haitallisina” tuotteina, ei ole omiaan herättämään luottamusta ryhmän asiantuntemusta ja objektiivisuutta kohtaan. Jos työryhmä antaa terveysriskeistä näin virheellisen käsityksen, voidaanko siltä odottaa myöskään asianmukaista ja oikeasuhtaista sääntelyä kyseisten tuotteiden suhteen?

Onkin huomattava, että Suomen jyrkkä harm reduction -vastaisuus edustaa kansainvälisesti katsottuna tupakkapoliittista äärilinjaa. Kuten yksi työryhmän jäsenistä, professori Heikki Hiilamo on todennut ”Suomen tupakkapolitiikka torjuu jyrkästi – ehkä jyrkemmin kuin mikään muu maa maailmassa – haittojen vähentämisen”. 

Tässä Hiilamo osuu naulan kantaan: muualla maailmassa tobacco harm reduction -ajattelu on kasvattanut jatkuvasti suosiotaan. Se on jo noussut perinteisten tupakkapoliittisten keinojen rinnalle muun muassa sellaisissa tupakkapolitiikan kärkimaissa kuin Isossa-Britanniassa ja Uudessa-Seelannissa. Myös Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto FDA linjasi viime kesänä pyrkivänsä edistämään tupakoinnin korvautumista haitattomammilla vaihtoehdoilla. 

Ajatus ei suinkaan ole tuntematon myöskään Pohjoismaissa. Muun muassa Norjan kansanterveyslaitokselta valmistui viime vuoden lopulla monipuolinen katsaus harm reduction -mallin mahdollisuuksiin tupakkapoliittisena työkaluna (Evaluation of harm reduction as a strategic element in tobacco work). Ruotsissa ja Norjassa nuuskan myynti on sallittua, ja molempia maita käytetään kansainvälisestikin esimerkkeinä vaihtoehtoisten tuotteiden tupakointia syrjäyttävästä vaikutuksesta tupakoinnin määrän laskiessa samaa tahtia nuuskan käytön kasvun kanssa. 

On huolestuttavaa, että kansainvälisessä tupakkapolitiikassa yhä merkittävämpään rooliin noussutta harm reduction -ajattelua ei tupakkatyöryhmän loppuraportissa käsitellä käytännössä millään tavalla. Selitystä raportin kapea-alaisuudelle voidaan hakea tupakkatyöryhmän yksipuolisesta kokoonpanosta. Peräti puolet sen kymmenhenkisestä jäsenistöstä koostuu tupakka- ja nikotiinituotteiden vastaisen aktivistijärjestö Suomen ASH:in edustajista.

On jo demokraattisen lainsäädäntöprosessin kannalta kyseenalaista, että tulevaa lakia pohjustavan työryhmän kokoonpano koostuu näin suuressa määrin yhden, vahvasti kantaaottavan järjestön edustajista. Järjestö tunnetaan mm. jyrkistä harm reduction -mallin vastaisista asenteistaan, mikä ei lupaa tälle kansanterveydellisesti tärkeälle aiheelle neutraalia ja tasapuolista käsittelyä työryhmän neuvottelupöydässä.

Onkin ilmeistä, että työryhmän kokoonpanoa tulisi laajentaa siten, että kaikki tupakkapoliittiset toimintamahdollisuudet pääsisivät tasapuolisesti esiin. Tupakointi on siinä määrin merkittävä kansanterveydellinen ongelma, että yhtäkään kiveä ei pitäisi jättää kääntämättä haittojen vähentämiseksi: on ikävä kyllä hyvin tiedossa, että suuri osa tupakoitsijoista ei pääse tupakoinnista eroon suositelluin hoitokeinoin. 

Näille tupakoitsijoille tupakkapoliittinen työryhmä jättäisi ainoaksi vaihtoehdoksi tupakoinnin jatkamisen, vaikka huomattavasti haitattomampiakin vaihtoehtoja olisi olemassa. Kuten muistamme: tupakkapoliittinen työryhmä pitää erityisen tärkeänä, että vaarattomampien vaihtoehtojen käyttö tupakoinnin sijasta estetään.

Suomen ASH:in koordinoiman Savuton Suomi/Tobacco Free Finland -verkoston aiheesta julkaisema englanninkielinen twiitti on saanut osakseen runsaasti kansainvälistä huomiota. Vastaanotto on ollut pääsääntöisesti tyrmistynyttä. Tykkäyksiä twiitti on kerännyt tähän mennessä neljä kappaletta.